Hae
Hannamaria

331 – Projekti: hiukset – kasvatusprosessin AARRGH-vaihe

Mun hiukset on ongelma. Tai mun hiuksilla on ongelma. Ne ei nimittäin tiedä miten päin olla ja elää enää tässä hiukan yli olkapää-pituudessa, oikealta nimeltään kai jo puolipitkänä. Mulla on luonnostaan luonnonkihara ja karhea tukka, hiukan kuin Natalla. Tai no ei vähääkään kuin Natalla, vaan melkeen täsmälleen kuin Natalla. Wait ’n’ see.

Tykkäänkö tästä pituudesta? En. Haittaako se mua niin paljon että pätkäisisin hiukset lyhyiksi? Ei.

Tämä hiukan yli hartiamitan ylittävä mittä on ennenkin ollut mulla se kompastuskivi hiuksia kasvattaessa, mutta kolmas kerta sen toden sanoo. Kyllä vaan, tämä on nyt kolmas kerta kun kasvatan hiuksia oikein kunnolla pätkäistyä ne kerran lyhyiksi. Jos teitä kiinnostaa lukea lisää mun hiushistoriasta, niin klikkailkaa ihmeessä labeleiden Letti ja Hiukset alle.

Se, mikä tekee tästä kaikista ärsyttävimmän on tää karhea hiuslaatu ja kiharat hiukset, jotka etenkin takaa taipuu suoraa ulospäin – ja kun se ei riitä, kääntyy ne melkein pystyyn ylöspäin. Oon leikkuuttamassa käynyt tämän pehkon viimeksi Huhtikuussa (?) ja sen kyllä huomaa niskan paksuudesta. Pitäisi luultavasti kerroksia käydä leikkuuttamassa Sannan hoivissa, katsotaan mitä keksitään 😉

Turha kihartuminen johtuu milloin mistäkin – huonot aineet, huono pohjustustyö (laiska kun olen niin käytän yleensä vain lämpösuojaa suoristuksen alle ja päivällä kiroan taipuneita latvoja…) ja kettumainen keli. Paksut hiukset on todella jees, mutta taipuisat paksut hiukset on mulle ongelma. Sanna testasi kerran jotakin ihanaa ainetta föönin ja suoristuksen alle, mutten muista kuollaksenikaan mikä se oli. Joicon ihanan kultainen purkki se oli, olisiko ollut K-PAK-sarjaa? Kallis sen muistan olleen.

Ei tämä silti oo ihan shaibaa kaikki – mitta on nyt jo todella OK, tästä saa nimittäin aikas kivoja kampauksia ja mikäli ärsyttää, on reuhka helppo heittää nutturalle ja unohtaa se kokonaan! Esimerkiksi tästä simppelistä nutturasta on tullut mun lemppari, jolla nykyään huitelen vaikka ja missä. Oman settini, johon kuului mm. pinnejä, ponnareita, itse donitsi sekä panta, ostin Glitteristä, mutta esimerkiksi Bangeheadille näyttää olevan samanlainen Babylissin setti* alle 5€ hintaan!

Tälle illalle pitää kehittää jotakin superkivaa, sillä meillä on tiedossa yhdet tuparit. Meinaan vaan olla niin käsi tämänmittaisen tukan kanssa, että mm. kihartaminen ja upeiden kampausten tekeminen vie ihan hurjan paljon aikaa. Täytyy ensin viettää aikaa Youtubessa löytääkseen nätin kampauksen ja toisekseen opetella se tekemään. Eiköhän siitä selvitä! Jos teillä on muuten vinkkejä tämän mittaisen tukan laittoon, niitä saa laittaa jakoon!

Onko muilla samaa ongelmaa tän mittaisen tukan kanssa? Ja jos on, mitä teette tukallenne että saatte sen asettumaan?!

Hyvää viikonloppua!

PS. Huomasin muuten Bangerheadia selatessani että heillä on koko normaalihintainen valikoima -20% 3.8. asti!! Valikoimasta löytyy mahtava määrä kampaamotuotteita, hajuvesiä, upeita meikkibrändejä ja kaikkee mahtavaa mihin oon törmännyt vaan Youtuben meikkigurujen videoissa (mm. nämä Macadamia -sarjan* tuotteet!) 😀 Klikkaa itsesi ostoksille tästä tai tuolta sivun alalaidan bannerista!

315 – Projekti: Hiukset – VS Salonist-kotiväri

Kuten osa teistä toivottavasti muistaa, mulla on menossa pienoinen kasvatusprokkis. Tai no, se on jo hyvää vauhtia ainakin puolivälissä, tällä hetkellä nimittäin hiukset yltää jo hiukan hartioiden ylitse – itse asiassa kesän jälkeen täytyy taas käydä trimmaamassa huonot latvat pois. Huhtikuussa oltiin tässä. Tuolloin pituutta oli jo todella kivasti ja väri vaihtui oikein kunnolla punaiseen.

Teitä joita kiinnostaa mistä lähdettiin liikkeelle ja kuulemaan mun hiushistorian, niin suosittelen lukemaan tämän postauksen ja tsekkaamaan alimman kuvan. Muutenkin hiusjuttuja löytyy tunnisteiden Hiukset ja Letti -alta. Tämänhetkinen tilanne näkyy tuossa alla.

Koskan punaisen värin säilytys ja varsinkin värjäys on mulle vierasta hommaa, mietin alkuun meneväni taas kampaajan penkkiin tämän juurikasvuni ja kulahtaneen värini kanssa. Sain kuitenkin mahdollisuuden tutustua ja testata Vidal Sassoon Salonist-kotiväripakettiin, joka oli ihan eri luokaa kuin mun vuosia sitten viimeksi testaamat kotivärit.

Paketti oli sen verran vaurioitunut postin käsissä, etten siitä halunnut laittaa kuvaa. Värinä toimi kuitenkin 5/45, intensiivinen keskipunainen. Välineet tuli kaikki mukana – sekoituskulho ja sivellin, joilla saada aineet sekoittettua ja hiukseen asti sekä tottakai ne kumihanskat. Se, mikä tekee tästä hiusväristä erikoisen, on värjäysprosessin kaksivaiheisuus: Askel 1 toteutetaan ainoastaan juuriin ja Askel 2 pituuksiin.


Askel 1: Tuubissa oleva värivoide (Rich Colour Cream) pursotetaan kokonaan kulhoon, jonka jälkeen mukaan sekoitetaan purkissa oleva kehite (Colour Activating Lotion). Nämä kannattaa sekoittaa ihan kunnolla, jotta massasta tulee tasainen ja se kerkeää hiukan alkaa kehittyä jo kulhossa. Kulhossa on toisessa päässä pieni lovi, johon asti (eli n. 3/4) väriä tulee käyttää ja loput säästää vaiheeseen kaksi.

Mulla oli tyvikasvua reilu pari senttiä ja tämä riitti koko päähän todella hyvin. Mukana tulee lisäksi ohje, jossa kerrotaan miten hiukset kannattaa jakaa jotta väriä pääsee kaikkialle. (Jaa pää etu- ja takaosaan, ota parin sentin siivuja etuosasta keskeltä sivuille ja siirry takaosaa, jossa toteuta värjäys parin sentin siivuissa ylhäältä alas.) Kuten kuvasta näkyy, on tyvi todella intensiivisen värinen jo nyt, vaikka pituuksiin ei ole vielä väriä edes laitettu!


Askel 2: Kun väriä on levitetty merkkiin asti ja massaa on n. yllänäkyvän kuvan kerran jäljellä (me taidettiin mun pituuksien takia jättää hiukan enemmän väriä kulhoon kun kaikki ei menneet tyveen), sekoitetaan seokseen mukana tullut seerumi. Nämäkin kannattaa sekoittaa oikein tasaiseksi massaksi, kuten aiemminkin jotta saadaan aikaan helposti levittyvä emulsio.

Aloitettiin levittäminen siitä kohden mihin tyviväri loppui ja pistettiin itse asiassa näitä hiukan päällekkäin, jotta värjäämättömiä kohtia ei jää. Hiukset jaettiin taas suht. samankokoisiin osioihin kuin aiemmin, eli n. 2-3 sentin levyisiä suikaleita saa värjätä kerralla. Värin annettiin vaikuttaa puolisen tuntia, jonka jälkeen se pestiin shampoon (!!) kanssa, kuivattiin pyyhekuivaksi ja käytettiin vielä mukana tullut hoitoaine (Colour Preserving Conditioner) hiuksessa.

Tuloksesta tuli aivan mahtava, en olisi uskonut että kotivärillä saa näin intensiivisen punaisen aikaiseksi! Mulla tottakai jäi nuo pituudet hiukan tummemaksi punaiseksi, niissä kun on pohjalla vaikka ja mitä alkaen melko tumman ruskeasta. Tyvestä tuli aivan mahtava, mutta ei kuitenkaan liian räväkkä pituuksiin verrattuna – nyt hiuksessa on erittäin kaunis liukuefekti kirkkaammasta tyvestä tummempaan pituuteen!

Mulla on varastossa vielä toinen, 4-asteinen hiusväri mutta tähän hätään en sitä ainakaan aio käyttää. Tykkään paljon enemmän tästä 5-asteisesta, enkä halua yhtään tummempaa.

Täytyy sanoa, että tämä oli kokemuksena erittäin hyvä! Kuten aiemmin mainitsin, olen etenkin punaista karsastanut käyttää kotiväreissä, mutta tämä todisti luuloni vääräksi! En tosin osaa sanoa jäänkö kotivärjäykseen tulevaisuudessakin, kuitenkin kampaajalla käynnissä on se oma hetkensä kun muut laittavat hiuksia ja saa juoda kupin kahvia, lukea lehteä ja jutella luottokampaajansa kanssa.

Värjäättekö te hiukset kotona?

Vidal Sassoon Salonist-hiusväri saatu blogin kautta