Bongasin tämän superkivan haasteen viimeksi Nadjan blogista, josta sen nyt itsellenikin nappasin! On kiva vaihteeksi kirjoitella haastepostauksia, sillä ne ovat olleet pidempään jo hiukan tauolla omalla kohdalla (vaikka haasteita välillä olen saanutkin). Pupulandian Jenni taisi ensimmäisenä tämän tehdä.

Avioliittoja:  Ei löydy omia, mutta useampi sellainen jota ihailen.

Kihloissa: En kertaakaan.

Lapsia: Nolla kappaletta.

Lemmikkejä: En omista, sillä olen allerginen. Joskus meillä oli gerbiilejä kotikotona, mutta niitäkään ei ole ollut enää vuosiin. Ehkä joskus tulevaisuudessa haluaisin allergiastani huolimatta vielä semipienen koiran.

Leikkauksia: Ei taida olla. Tuosta selästäni en vielä tiedä että mihin sen kanssa päädytään ja joudutaanko se joskus leikkaamaan, mutta aika näyttää ja toivon todellakin että ei.

Tatuointeja: Yksi kappale yläselässä. Tarkempi postaus aiheesta löytyy täältä.

Lävistyksiä: Löytyy yhteensä kuusi kappaletta. Viimeisen vuoden aikana olen näistä ottanut kaksi, loput neljä on tullut otettua jo ihan junnuna. Lävistykset ulottuvat itselläni vain korviin eikä niitä ole aikomuksissa ottaa muualle. Tällä hetkellä oikeassa korvanlehdessä on kolme korvareikää, vasemmassa lehdessä yksi ja vasemmalta löytyy myös kaksi

Muuttoja: Ihan liikaa. Piti oikein alkaa laskemaan ja viimeisen neljän vuoden sisään niitä on mahtunut kuusi kappaletta. Ensimmäinen oma asunto, yhteiset kämpät silloisen poikakaverin kanssa, viime kevään omilleen muutto ja nyt muutto Nottinghamiin. Lasken tämänkin tavallaan muutoksi, sillä puoli omaisuutta piti ottaa mukaan ja olen täällä Syys-Tammikuun ajan (vaikka välissä pienen jakson Suomessa). Keväällä todennäköisesti on uusi muutto mikäli niin vain on tarkoitettu ja saan harjoittelupaikan Etelä-Suomesta.

Ottanut lopputilin: Itse asiassa yllättävän monesti ihmiseksi, joka ei tahdo millään päästää työpaikoista irti. Irtisanouduin ensimmäisestä virallisesta työpaikasta Staffpointilta, sen jälkeen markkinointiassarin hommasta opiskeluideni vuoksi sekä nyt viimeisenä toisesta aspaduunistani ennen tänne lähtöä. Friikkuhommille olen tosin sitten useampaan kertaan sanonut ei.

Ollut saaressa: Miten random! Joo ehkä muutaman kerran, ainakin lapsena mentiin läheiselle lammelle ja siellä olevalle saarelle mm. paistelemaan makkaraa. Ja oonhan nytkin tavallaan saarella hehe!

Autosi: Niitä on ollut muutama. Ensimmäinen oli kullitettu (hehe), kolmiovinen Renault Clio vuosimallia -98. Sen vaihdoin hiukan isompaan Fiat Stiloon (jossa oli jatkuvasti moottorin kanssa ongelmia sen sammuessa kesken ajon), välissä oli yhteisenä autona mm. BMW:tä (rakastin sitä bemaria ja bemarin tahdon tulevaisuudessakin) sekä kuntoonlaitettu Opel Kadett D joltain hippivuosikymmeneltä. Viimeisin oli viininpunainen farkkurellu, eli Renaul Megane vuodelta 2000 (muistaakseni) – todella toimiva peli 600€ autoksi. Renaultista luopuessa keväällä olen sitten lainannut porukoiden melko uutta Renaultia sekä ei-niin-uutta Peugeotia.

Ollut lentokoneessa: Jonkin verran. Tällä hetkellä seuraava matka onkin jo buukattu, nimittäin lento takaisin Suomeen jouluksi! Lennän joulukuun alussa takaisin Suomeen viettämään joulua ja tekemään hiukan joulumyyntejä, jonka jälkeen palaan Englantiin viimeistelemään lukukauden.

Onko joku itkenyt vuoksesi: Todellakin, niin hyvässä kuin pahassa.

Ollut rakastunut: Kyllä.

Ollut ambulanssissa: En muistaakseni itse, mutta muiden vuoksi ainakin henkisenä tukena.

Luistellut: Talviluistelut tuli suoritettua koulussa (ja aikuisiällä en ole kuin kerran tai pari vetänyt luistimia jalkaan), rullilla en ole koskaan ollut.

Surffannut: En kertaakaan enkä kyllä välttämättä tällä selällä uskaltaisikaan!

Ollut risteilyllä: Kyllä vaan! En ole kuitenkaan koskaan ollut Tukholman risteilyllä, joten ehkä sekin olisi joskus koettava.

Ajanut moottoripyörällä: En ajanut, mutta ollut kyydissä. Isukki omistaa tälläisen aika siistinkin vekottimen. Mopot ja skootterit oli enemmän mun juttu.

Ratsastanut hevosella: Lapsuusajan paras kaverini omisti hevosen, joten tuli muutamaan otteeseen tätäkin tehtyä. Nykyään olen niin allerginen että hevosen näkeminenkin saa jo kutinat ja hengenahdistukset aikaan.

Lähes kuollut: En muistaakseni tai tietääkseni. Kivut on välillä kyllä olleet sitä luokkaa että niihin olisi voinut luulla kuolevansa.

Ollut sairaalassa: Tutkittavana ja vieraana kyllä useampaan otteeseen, mutten ole joutunut jäämään yöksi tai vastaavaa.

Suosikkihedelmä: Mango sanoisin. Rakastan sitä nykyään lähes kaikessa ruoasta kosmetiikkaan!

Aamu vai ilta: Ilta, en voi sietää aamuja.

Lempiväri:  Violetti, tietenkin! Tumman sininen, valkoinen, musta, harmaa, fuksia ja metsänvihreä ovat myös todella isoja lemppareita!

Viimeisin puhelu: Javieralle, uudelle chileläiselle kaverille jonka olen täältä Nottinghamista saanut.

Viimeisin viesti: Suomessa olevalle kaverille, jolle valitin taas yhdestä palohälytyksestä. Olin justiin kerennyt suihkuun ja alkanut putsaamaan öljyllä meikkejä pois, ei auttanut muu kuin pyyhkiä nopeasti öljyt pyyhkeeseen, pukea vaatteet märän kropan päälle ja juosta pihalle. Kiitos ihmiset jotka polttavat sisällä, en ole koskaan ollut niin monessa väärässä palohälytyksessä mukana kuin täällä ollessa.

Kahvi vai tee: Kahvi ehdottomasti, mutta olen pikku hiljaa vuosien saatossa alkanut lämmetä myös teelle.

Kissa vai koira: Koira!

Paras vuodenaika: Syksy. Värit on maailman parhaat, ilma ihana jotta voi kerrostaa ja muoti muutenkin just mun makuun. Ainut mistä en tykkää on valon puute ja siitä johtuvat jutut.

————————

Hiukset on btw toteuttanut Loihtimon Anni / Instagramissa @annijaamuah. Pituudesta pätkäistiin mittaa vaikka millä mitalla ja väristä tehtiin viileämpi violetti. Väri on toki nyt jo osasta tukkaa haalistunut jonkin verran, mutta ylläpitoa jatkan Biozellin Cool violet -naamiolla täällä Englannissa. Kuvat napannut jo syyskuussa Juulia Sallinen.

Tänä vuonna en ole menossa I love me -messuille, joka harmittaa jonkin verran! Toivon kuitenkin että teillä kaikilla jotka sinne pääsette on messuilla ihanaa, olen hengessä kuitenkin mukana! Kannattaa tuttuun tapaan ainakin tsekata Oletkaunis.fi:n sekä Biozellin pisteet, sekä uutuutena Elevenin piste!

Osuiko joku kohta teillä erityisesti silmään?

Mulla on ollut tämä vuosi melko hankala monellakin osaa. Oli ero, muutto uuteen asuntoon, yhtä aikaa stressaavat kaksi työtä & blogi & opiskelut, päänvaivaa ja pahaa mieltä aiheuttava (kesä)työ, säätämiset vaihtoonlähdön (tai lähtemättömyyden kanssa), itse vaihtoon lähtö ja lopullinen irtautuminen vanhasta. Tiedän että monella muulla on varmasti hankalampia aikoja, mutta tämä on ollut mulle tähän mennessä hankalimpia vuosia mitä olen kokenut. Niin paljon on muuttunut, että pää ei meinaa välillä pysyä perässä.

Aurinkolasit / RayBan Clubround
T-paita / Cubus
Korut / Primark
Housut / Hailys Greta Jogger Pants (saatu Goodwear.fi :ltä)
Reppu / Adidas (saatu Unwritteniltä)
Kengät / Converse

Keväällä tapahtunut ero ja sen myötä omilleen muutto on ollut asia joka on ottanut kaiken muun kanssa kasautuessa todella koville. Tein tosiaan keväällä kahta eri osa-aikatyötä, sillä en osannut luopua vanhasta mutta halusin kuitenkin ihanan uuden kauneuskonsulentin homman ottaa kaiken muun oheen (näissä vuoroissa olo oli keväällä niitä ainoita aikoja jolloin olin oikeasti iloinen). Tämä päätös olla lopettamatta toisaalta sitten pelastikin kesän taloudellisen tilanteen, sillä tuosta toisesta paikasta sain kesälle jonkin verran töitä (ei täysiä viikkoja, mutta kuitenkin).

Tuo kevät oli kuitenkin aikataulullisesti yksi kaaos. Ostin uuden kalenterin tässä parisen päivää sitten ja aloin siitä inspiroituneena käymään läpi viime kevään kalenteriani. En nyt enää ymmärrä miten olen siitä ajasta selvinnyt – kalenteri oli aivan täysi ja tein 6-7 päiväistä työ- / opiskeluviikkoa monta kuukautta putkeen, usein alkaen klo 8-9 aamulla ja päättyen n. 23 aikaan kun pääsin iltavuorosta kotiin.

Siinä kärsi sekä mieli, että fyysinen kunto. Painonnousu on onneksi pysähtynyt, mutta se onkin pysähtynyt melko ikäviin lukemiin. Nostin asian esille alkuvuodesta kirjoittaessani postausta tämän vuoden tavoitteista ja muusta – oli todella hassua katsoa sitä näin jälkikäteen (ei nimittäin todellakaan mennyt vuosi niinkuin kuvittelin). Kävin kesällä myös kehonkoostumusmittauksessa, jonka tuloksia voitte katsoa tältä videolta.

Täällä Englannissa olen nyt ostanut opiskelijasalille jäsenyyden ja nyt ei ole viimeistään mitään syytä olla menemättä – kävelen huoneestani  salille 4 minuuttia. Nyt kun saan vielä tämän flunssan pois niin treenit pääsee kunnolla vauhtiin. Joka päivä pyrin lisäksi kävelemään sen 10 000 askelta, joka on täyttynyt joka päivä eilistä flunssanparantelupäiväää lukuunottamatta.

Pahaa ja epätasaista oloa aiheutti varmasti kesällä tekemäni päätös e-pillereiden lopettamisesta. Olin kuullut vain muilta hyviä kokemuksia lopettamisesta ja ajattelin että koska en niitä enää tarvitse parisuhteen takia, voisi hyvin niiden syönnin lopettaa ja katsoa saisiko se olossa muutoksia aikaan. No, saihan se, mutta huonompaan suuntaan.

En ole koskaan ollut niin känkkäränkkä, vihainen ja itkuinen samaan aikaan kuin koko viime kesän. Tämä johtui e-pillereiden lopettamisen, ärsytystä aiheuttavan töiden osan (kesätyön sisältö muuttui täysin siitä mitä se osa-aikaisena keväällä tai aiemmin oli ollut) sekä kaiken muun säädön puolesta. Kärsin myös kaksi viikkoa putkeen jatkuneesta päänsärystä lopettamisen jälkeen.

Pari-kolme kuukautta kärvistelin, jonka jälkeen meikä suorastaan pakotettiin erään randomin itkupurskahduksen jälkeen gynekologin paikkeille ja hän totesi että mieltä tasapainoittaakseen kannattaa nuo e-pillerit  aloittaa uudelleen. Sen tein ja kohta ollaan ensimmäisen liuskan lopussa fiiliksen ollen jo hiukan parempi mitä se kesällä oli.

Kuvat: Juulia Sallinen

Joo, elikkäs sellainen vuosi ollut itsellä. Ei siis ihme, että sekä somen teko että muutenkin mieli ja fyysinen kunto on olleet ihan urakalla hukassa ja hujan hajan. On tässä ollut todellakin aihetta kaikelle huonolle fiilikselle, mutta tähänkin täytyy taas todeta että ihminen osaa kyllä aiheuttaa tälläistä itse itselleen ihan todella turhaan. Minulla osaltaan asenteesta kiinni.

—————————–

Oonkin päättänyt, että loppuvuoden aion elää niin iloisella mielellä kuin kykenen! Vielä ei ole mielialat tasaantuneet ihan täysin ja muutokseen ei ole se helpoin sopeutua täällä Englannissa, mutta parhaani yritän – haluan tästä ajasta nimittäin saada mahdollisimman paljon irti!

Edessä on kuitenkin vielä ihana Halloween sekä JOULU! Täällä Englannissa alkaa jo joulukamaa näkymään kaupoissa jopa enemmän kuin halloween -aiheista kampetta, joka saa mut heti hyvälle mielelle. Myös se, että saan tällä (tai viimeistään seuraavalla) viikolla tietää mun aikataulut sille miten voin ostaa lennot kotiin jouluksi saa hyvän mielen aikaan. Palaan tänne joulun jälkeen kuitenkin vielä hoitamaan asiat loppuun mutta se miten pian (heti joulun jälkeen jo uudeksi vuodeksi vai vasta myöhemmin), on vielä avoinna.

Millainen vuosi 2018 teillä on tähän mennessä ollut?