Voi kuulkaan, voin kertoa että kameran edessä olemiseen oppiminen ei ole ollut helppoa. Olen aina ollut enemmän ihminen, joka viihtyy kameran takana. Tuskastelin jo pienenä sen parissa, että en ollut oma itseni kameran edessä ja jotenkin siitä tuli itselleni pieni kammotuksen aihe pitkäksi aikaa. Otinkin heti roolin siellä kameran takana, turvassa. Tämä onkin syy siihen, miksi meikäläisesti ei hirveästi kuvia ole nuoruusajoilta, ainakaan sellaisia oikeasti julkaisukelpoisia.

Photo Ready Bomber* – Halens / T-paita – Lindex / Leather and Charms -kaulakoru* – Halens / Housut – Primark

Kuvattavana oleminen ei nykyäänkään ole vielä täysin luontevaa eikä se yleensä ole suuri nautinto. En silti vihaa sitä enää samaan tyyliin kuin ennen tai katso itseäni yhtä kriittisellä silmällä. Olen pikku hiljaa, varsinkin iän karttuessa, alkanut oppia hyväksymään niitä virheitä mitä omassa kropassa on ja olemaan oma itseni ihan arkielämässäkin. Tämä välittyy myös sinne kameraan aika-ajoin, jolloin kuvattavana oleminen on helppoa. On myös niitä päiviä, jolloin itseinho on pahimmillaan eikä halua päätyä edes snäppiin, josta kuvat katoaisi hetkisen päästä.

Videot onkin sitten asia erikseen. Vaikka on oppinut olemaan stillissä edes hieman, on siitä suuri hyppy kuitenkin oikeasti videokuvaan ja varsinkin kameralle puhumiseen. Julkasin videon lomapäivästä, jossa näkee miten se kameran edessä oleminen ja kameralle juttelu helpottuu hitusen päivän edetessä. Olen silti melko ujona ja muistan tuolloin ”kuvauspäivänä pohtineeni”, että puhuukohan sitä nyt ihan puuta heinää vai saako tästä ajatuksesta joku nyt sitten oikeasti kiinni.

Itselleni kuvattavana olemiseen on helpottanut useampi asia, joista ikä on ehdottomasti suurin aspekti. En tahdo olla kliseinen ja sanoa että ”kun oppii tykkäämään itsestään niin kaikki on paremmin”, mutta kyllä sitä jonkinlainen itsensä hyväksymisprosessi pitää käydä läpi. Joillain tuo prosessi saattaa tapahtua jo teini-iässä, joillain vanhempana ja jollain ei juuri ollenkaan. Kun oppii olemaan sinut itsensä kanssa eikä keskity vaan niihin negatiivisiin puoliin itsessään, pääsee ehkä edes hiukan yli sen kuvattavana olemisen pelon.

Vaikka kamera ei enää pelota, on tässä vielä opittavaa. En osaa vielä esimerkiksi niitä parhaimpia puoliani korostaa ja tuoda esiin suurimmassa osaa kuvia, joten tarvitsen jonkin verran neuvoja siihen miten olla. Tiedän itse kuinka ohjeistaa mallia, mutta kun olen itse linssin toisella puolella tuntuu ajatukset ja opit hukkuvan sekamelskaan. Kuitenkin, kun tuntee valot ja varjot sekä tietää muutaman hyvän kuvakulman, pääsee niillä jo pitkälle. Toki myös ammattitaitoinen kuvaaja tekee paljon ja auttaa yleensä rentoutumaan.

Koska tämä postaus oli aikamoista ajatuksenvirtaa eikä siinä välillä tunnu olevan päätä eikä häntää, niin on hyvä koota näin loppuun muutamat oikeat vinkit ja ajatukset kuvattamisena olemisesta sekä siitä, miten pienillä askelilla pääsee eteenpäin. Kerrottehan oman tarinanne oli se sitten siitä, miten helppo on kameran edessä olla tai siitä, miten inhoatte sitä erittäin paljon!

Muutama vinkkini siihen, kuinka opit olemaan kuvattavana

• Aloita pienestä. Vietä hetki aikaa peilin edessä viikoittain vaikka vaatteita valitessa tai meikatessa pohtien mistä kuvakulmastasi tykkäät eniten. Tämä auttaa olemaan sinut itsensä kanssa ja kun kokemusta on tarpeeksi, aloittamaan kuvattavana olemista näistä kulmista, jotka jo tiedät hyväksi. Pidemmälle tähtäimellä osaatkin sitten astua pois mukavuusalueelta.
• Löydä tuttu ja/tai ammattilainen kameran toiselle puolelle. Tai ole itsesi paras ystävä sijoittamalla jalustaan sekä kaukolaukaisimeen. Itselläni oli alkuun erittäin hankala olla kuvattavana, sillä kuvaaja ei ollut tuttu ja yhteistyö ei sujunut. Sujuvaan yhteistyöhän kuuluu kommunikointi, joka yleensä on helpompaa jo jonkin verran tutun henkilön kanssa. Mikäli kuvaaja ei ole tuttu, on hänen tärkeää olla ammattimainen ja opastaa sekä tehdä kuvattavan olo turvalliseksi.
• Etsi ne lemppareista lemppareimmat vaatteet, meikit ja hiustyyli. Mikäli olet vaatteissa tai meikissä, joka ei tunnu omalta, voi alkuun kameran edessä oleminen olla kiusallista. Itsetunto kasvaa kohisten kun löytää itselle ne lempparituotteet joissa on hyvä olo – hyvä olo nimittäin välittyy ihan heti kameraan.
• Pyri olemaan kuvattavana niinäkin päivinä, kun et ehkä pidä itsestäsi niin paljon. Tämä auttaa omien virheiden hyväksymiseen ja vielä kun osaa katsoa niiden ohi ja nähdä että kyllä, näinäkin päivinä mulla on melko kauniit silmät, pääsee taas askeleen eteenpäin.

Kertokaa oma tarinanne kuvattavana olemisesta!