Tällä hetkellä pää lyö aika lailla tyhjää. Viime viikko oli hektinen ja vei kaikki mehut. Kuntoportin jäsenyys aktivoitiin viime viikon maanantaina, mutta mikään päivä en sinne kerennyt. Myöskin lentopalloon en vielä ranteeni kanssa uskaltautunut, joten heiaheian tilastot näyttävät kahta salikertaa, yhtä ”retkeilykertaa” ja yhtä shoppailukertaa. Perjantaiksi en saanut kirjoitettua ja julkaista muutama viikko sitten alkanutta Youtube-sarjan uusinta postausta, mutta annan sen tällä kertaa itselleni anteeksi. Kiitos ja anteeksi muuten huonolaatuisista ja heilahtaneista kuvista, annetaan sekin tällä kertaa anteeksi. Jookosta?

It was a crazy week. Indubitably. Last week was really hectic and drained me down. My new gym membership started last week, though I didn’t manage to make it to that gym at all. Also volleyball wasn’t part of my schedule because of my wrist.  My excersises fell to the minimum, made it only twice to the gym, once I went ”camping” and once shopping with my colleague. I didn’t have time to make a new post to the Youtube-series I’ve been writing, but I’ll forgive myself this once. Also, I’m sorry about the blurry pics this time, I’ll allow it this once. Right?

Meillä oli töissä tosissaan tiistaista perjantaihin kaikki ulkomaan myyjät paikalla täällä Suomen toimistolla. Hulinaa riitti ja sain pitkästä aikaa taas käyttää englantia kunnolla. Torstaina pidettiin työpaikan virskistyspäivä, saatatte saada kunnon kuvia siitä myöhemmin tällä viikolla. Yllä olevasta kuvasta voi suhteellisen hyvin arvata jo mitä osa päivästä tehtiin, tosin kaikki ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan.

So yes, from Tuesday to Friday we had all of our Account Managers at the office. It was intense and hectic, but fun. And finally I got to speak English – I Skype with the others in English all the time, but talking them face-to-face was awesome. On Thursday we had our ”refreshment day” and you can see some of the activities from that on the upper picture. Though it this part of the day didn’t go exactly as planned – you’ll hear and see more about it during this week.

Perjantaina oli Voicen Winter Pop Festival Peurunka Areenalla. Lord Est ja JVG olisivat saaneet jäädä kokonaan pois, mutta Cheeck oli kyllä todella hyvä. Ihan hirveästi en Cheeckin musiikille yleensä syty, mutta viime aikoina hänenkin musiikkiaan on alkanut löytyä mun soittolistoilta. Ja tällä ei ole mitään tekemistä Vain Elämää-ohjelman kanssa, vaan hänen yhteistyöbiisinsä ja tyylin kehittyminen ovat olleet ne relevantit tekijät. Oli aika myöskin hyvästellä myyjät taas ainakin Toukokuuhun asti jolloin heitä pääsee taas oikeasti halaamaan ja puhumaan kasvotusten.

On Friday there was The Voice Winter Pop Festival at Peurunka Arena, though two out of the tree performances could have been skipped. But the last one, a very popular finnish rapper called Cheek was great. I haven’t been a big fan of his music that long, but his collab songs and developed style have made me a sort-of-a-fan. I still don’t like all of his songs, but overall the music is basically fine. And as you know, a live performance is always a life performance, this said as a positive thing.

Lauantai. Voi lauantai minkä teit. Niinhän sitä sanotaan että ne pienetkin onnettomuudet sattuu sillä tutulla reitillä. No nyt kävi niin. Auto lähti luisumaan turvalliselta ajoradaltaan ja vetäsin vastaantulevien kaistalle aitaan lauantai-aamuna. Onneksi olin kerennyt jarruttaa ja vauhtia oli liiroon lähdössäkin vain kaupunkinopeuksien verran, mutta teki se silti pahaa jälkeä autolle. Nyt vanhan mummon sanonta – olkaa ihmiset varovaisia, siellä on liukasta! Voi Fiiat parkaa…

Then came Saturday. Oh Saturday… So they say, the smallest accidents happen it the most familiar roads. Well, this time it happened to me. I was just driving to a friend’s place using the same road I had driven on Thursday and on Friday without any problems, and now it snowed like hell during Friday night and Saturday morning and I lost the control of the car. Luckily I didn’t have too much speed while pumping into the fence, but still it made quite a damage. I was okay, but my poor Fiat was not. Damn I’m sad about that car.

Ja nyt olen myöskin vapaa ihminen, lauantaista lähtien. En ole enää kenellekään vastuussa tekemisistäni eikä tarvitse selittää miksi kavereiden kanssa menikin hiukan odotettua pidempään. Ei tarvitse syödä yksin jos sattuu kokous venähtämään. Ei tarvitse tuntea itseään vähäpätöisemmäksi tapojensa takia tai taitojaan hyväksikäytetyksi. Saa käyttää viikonlopun täsmälleen siihen mihin tahtoo, eikä tarvitse odotella. Vapauttavaa.

And from Saturday on, I have been a free person. I’m not responsible for anyone anymore about my doings and now I don’t every time have to explain why the evening got a bit longer with the girls. I don’t need to eat alone if a meeting at work lasts a bit longer. No more I need to feal less important about me and my habits or feel like my work and skills have not been appreciated enough. Now I can spend my weekends exactly the way I want to use them and there’s no need to wait around for things to happen. It’s freeing and quite amazing.

Myöskin toinen iso asia varmistui viime viikolla. Jään Jyväskylään vielä ainakin vuodeksi nykyiseen työpaikkaani, jos he minut vaan haluavat pitää – ja tällä hetkellä ainakin lupaavasti näyttää siltä. And this being said, myöskin muutto kaupunkiin tulee olemaan tänä keväänä edessä. Haen aivan normaalistisi jatkokoulutukseen, mutta jos satun paikan saamaan niin laitan sen yhdeksi lukukaudeksi pitoon. Jos en, niin ensi keväänä uudestaan. Ja kuka tietää mihin ensi keväänä sitten hakisin vai hakisinko minnekään.

And another important thing was also decided last week – actually on Friday evening after I left work. I’m going to stay at Jyväskylä and work at the company I’m currently working if they want to have me. And as for now, it looks like it. And this being said, I’m now also during this spring moving to the city. I’m trying to get an appartment close to our office, hope it turns out OK. I’ll still apply to schools this spring but if I’m lucky enough to get a place at the shcool, I’m going to put it on hold for a year. And if I don’t get into a school, then I’ll apply somewhere next spring. Who knows.

Hyvää maanantaita ihmiset, koittakaa selvitä hengissä. Have a happy Monday people, try to survive.

How high is too high?-blogin ihana neitokainen haastoi mut tekemään tälläisen tehtävän. En ole varma haastanko ketään erityisesti, mutta teen tämän kuitenkin. Haaste menee seuraavalla tavalla: jokaisen haastetun pitää kertoa 11 faktaa itsestään, vastata haastajan 11 kysymykseen ja keksiä 11 uutta kysymystä. Lisäksi haaste laitetaan eteenpäin 11 bloggaajalle (joilla on alle 200) lukijaa. Okei, aloitetaampa. Niin ja kuvituksena erittäin sekalainen seurakunta kesällä siitä eteenpäin nappaamiani kuvia.

11 faktaa minusta

1. Luin ja kirjoitin pitkän matikan. Suoritin opintoni kaksoistutkintona ja valmistuin viime keväänä. Eniten ärsyttää se, että tämän syksyn pitkän matikan tehtäviä katsoessani huomasin että olisi saanut ainakin yhden arvosanan paremman syksyn kirjoituksista lukematta kuin mitä viime kevään kirjoituksista sain.

2. En pidä joulusta sen erityisemmin. Tykkään kyllä siitä että saa olla aivan rauhassa pitkän aikaa eikä ole kiire mihinkään. Ei myöskään tarvitse olla niin ankara itselleen syömisien ja liikunnan suhteen. Myöskin ilon tuottaminen lahjojen avulla on ihanaa – en ymmärrä miksei tätä voi tehdä ympäri vuoden ja jos tekee, sitä katsotaan kieroon.

3. Ostin vasta noin vuosi sitten kosketusnäyttöpuhelimen, tai ylipäätään ”älypuhelimen”. Sitä ennen käytin vanhaa Nokialaista, olisikohan malli ollut 6760 slide. Tykkäsin puhelimesta kyllä kovasti, siinä ei ollut mitään vikaa kuin se, että mm. instat, twitterit ja facet ei sen kanssa synkanneet.

4. Olen allerginen eläimille, siitepölylle ja huonepölylle. Meillä ei koskaan ole ollut muita lemmikkejä kuin gerbiilit juurikin mun ja muiden allergioiden takia. Keväät on nykyään helppoja kun muistan ottaa allergialääkkeet, ilman niitä siitepölyallergiselle keväät on hankalia.

5. En tykkää pitää mekkoja. Oon aina ollut ennemminkin poikatyttö ja hiukan ”jätkä” kuin se tyttömäisin ihminen. Housut on oltava jalassa, ei tule muuten kesää. Mekot on mulle vaan niihin erikoistilaisuuksiin, kuten valmistujaisiin (omiin ja läheisten!) ja virallisiin juhliin/tilaisuuksiin.

6. Mukavuus ennen kaikkea. Menen pukeutuessa melkein aina fiilispohjalta ja harvoin tulee sellaisia päiviä että olisin tarkasti miettinyt edellisiltana mitä pistän päälle. Työpäivät menee aina perinteisesti matalissa kengissä, farkuissa ja joko neuleessa tai pitkähihaisessa. Jos työpv:n jälkeen on tiedossa jotain muuta aktiviteettia niin siinä tapauksessa mietin pari sekuntia pidempään mitä päälleni aamulla laitan.

7. ”Sairastin” aknen hieman nykyistä vanhemmin. Tai no itse asiassa se alko keväällä 2012 ja jaktui aina viime kesään asti. Kaksi lääkekuuria se vaati, nyt on jäljellä arvet ja niistäkin kiitos Ronjan kosmishoitojen jäljellä hyvin vähäinen määrä. Naama räjähti Espanjassa 7 viikon harjoittelujakson aikana ja sitä ennen olin saanut olla rauhassa. Tämän jälkeen posket, leuka ja joskus otsakin täynnä suuria ja kipeitä paukamia. Auts.

8. Kaikki sanoivat että opiskelen työttömäksi. Suoritin opintoni kaksoitutkintona ja ammattipuolella opiskelin Audiovisuaalista viestintää Jyväskylän ammattiopistossa. Periaattessa opiskelimme valokuvaamista, mainoksia, nettisivujen väsäämistä ja hieman videokuvaa. Kaikista saimme perusteet ja pääsinkin toisen harjoittelujaksoni aikana paikkaan, jossa olen tälläkin hetkellä töissä. Siellä teen osaksi samaa hommaa mitä opiskelin, mutta työnkuvani on monipuolisempaa kuin koneella nököttämistä.

9. Olen Tammikuun (ainakin!) herkkulakossa. Sain Misterin mukaan juttuun ja hän ei ole ollut ollenkaan tyytyväinen, herkkusuu kun on. Hän huijaisikin heti kahtena ensimmäisenä päivänä (pentele!) joista hyvitykseksi sain sitten Amarillon burgeri-illan Ronjan ja Katrin kanssa! Diili on aina diili.

10. Olen alle 160cm pitkä. Nykyään tarkka mitta taitaa olla jotakuinkin 158,8cm. Ja kyllä, pelaan silti lentopalloa YP:n paikalla. In your face! Plussaa ainakin on se, että vaikka miten korkeat korot heitän jalkaan niin olen silti aina Misteriä lyhyempi – hän kun huitelee siellä 180 paremmalla puolella…

11. Olen suorasanainen, huumorintajuinen ja sarkastinen. Meinasin alkuun kirjoittaa ”avoin” suorasanaisen tilalle, mutta tajusin että pidän kuitenkin hyvin paljon asioita omana tietonani ja siksi suorasananinen sopii paremmin tähän yhteyteen. Joskus siitä on haittaa, yleensä se on kuitenkin hyvä asia. Ja tuosta huumorista, en välttämättä lauo hyviä vitsejä mutta sarkastista huulenheittoa harrastan aika tavalla – jopa siihen pisteeseen asti että Misterillä menee yli…

How high is too high?-bloggaajan kysymykset

1. Mikä on oudoin tapasi? // Tähän on vaikeaa vastata, sillä mulle normaalit tavat saattaa muille olla outoja. Veikkaisin seuravaa: osahan laittaa illalla nukkumaan mennessä huulirasvaa huuliin? Minäpä laitan Bebanthenin punaraitaista.

2. Jos saisit syödä vain yhtä ruokaa loppuelämäsi, mikä tämä ruoka olisi? // Luultavasti ruisleipä, tarkemmin sanottuna joko Vaasan ruispala tai Oululaisen Jälkiuunipala. Tämä tottakai sisältäisi Oivariini-levitteen, muuten ei leivän syönti tule kysymykseenkään. Ilman levitettä kääntyisin kreikkalaisen salaatin (joka sisältää tonnikalaa!) puoleen.

3. Luottovaatteesi? // Luottovaatteeni on aika tasapeli kahden vaatekappaleen väliltä – valitsen joko mustat pillifarkut tai mustan ja erittäin perinteisen jakun. Jakku saa tässä kategoriassa pidemmän mietinnän jälkeen voiton, sen voi yhdistää niin monen eri asian kanssa kun taas housujen kanssa variaatiot ovat jakkua vähäisemmät.

4. Muuttaisitko jotain ulkonäössäsi? // Toki aina tulee eteen nämä laihempi & pidempi-kategoriat multa tätä asiaa kysyttäessä mutta aiemman eteen teen koko ajan töitä ja tuloksia alkaa jo näkyäkin, jälkimmäiseen on olemassa korkokengät. Ainut asia jonka oikeasti haluaisin muuttaa on se, että omaisin sirommat jalat. Nykyisellään omaan erittäin isot lihakset sekä reisissä (plus se ylimääräinen siinä ympärillä) että pohkeissa ja joissain asioissa se tuottaa päänvaivaa. Silti olen oppinut niiden kanssa elämään ja ainahan tähänkin voi jokseenkin vaikuttaa. Tosin pohkeilleni en mitään voi, ne ovat persjalkaisuuteni kanssa isäni peruja. Kiitos vaan! ;D

5. Mitä haluaisit saavuttaa elämässäsi? // Saada kunnon koulutus, päästä tekemään työtä jossa viihdyn, asua vähintään pari kuukautta sekä Britanniassa että Amerikassa, päästä matkustelemaan ympäri Eurooppaa, osata jotakin kieltä Suomen ja Englannin lisäksi sekä löytää mieleiseni kaupungin ja asunnon johon voin asettua ja jota voin kutsua kodiksi. Kaikki saavutettavissa, mutta vaativat jokainen paljon hommaa.

6. Minkälainen blogi kiinnittää huomiosi? // Kuvat ovat hyviä, teksti on kielioppivirheistä vapaa ja soljuu hyvin eteenpäin. Myöskin aiheet pyörivät muunkin kuin päivän kuulumisten ympärillä.

7.  Mikä on suurin unelmasi? // Suurin unelmani olisi omistaa toinen asunto Amerikasta, mieluiten Losista tai New Yorkista jossa voisin viettää pidempiäkin aikoja joko sieltä töitä tehden tai pelkästään lomaillen. Niin ja pystyä elättämään itseni tekemällä työtä joka ei oikeasti tunnu edes työltä.

8. Jos voittaisit lotossa miljoonan ja sinun pitäisi päättää pidätkö rahat itse vai annatko ne hyväntekeväisyyteen, kumman valitsisit? // Pitäisin ne itse.

9. Miten kuvailisit tyyliäsi? // Jaa-a, en keksi tähän mitään muuta kuin rempseä. Töihin lähtiessä ajattelen aina käytännöllisyyttä ja sitä miten selviän laatikoiden nostelemisesta, käsillä tekemisestä ja paikasta toiseen kävelemisestä. Koulutuksissa ja kaupungilla käydessä homma onkin sitten toinen – aina tilanteen mukaan jalkaan eksyy nilkkurit, päälle jakku ja ranteeseen Korsin kello. Muutenkin tykkään kulkea siisteissä vaatteissa ja silloin kun sille on aikaa, tykkään panostaa asuvalintoihini kun kerkeän 🙂 Aarkiaamuisin kun lähtö on puoli seitsemän aikaan ja puoli kuuden aikaan soi kello niin ei ihan hirveä määrä inspiraatiota löydy niin vaatetuksen kuin meikinkään osalta…

10. Minkä tavaran/tuotteen ottaisit, jos saisit valita minkä vain? // Tällä hetkellä ottaisin ilomielin vastaan kuntolaitteen tänne kotiin, jolla pystyy sekä juoksemaan, tekemään vatsat/selät, nostelemaan painoja ja tekemään muutenkin melkein kaikkea. Tai sitten vaihtoehtoisesti tabletin helpottamaan työntekoa – saattaisi olla hieman realistisempi! Homma hoidettu!

11. Ketkä ovat tyyli-ikoneitasi? // Tämä on jännä sinänsä että mulla ei varsinaisia ”tyyli-ikoneita” ole ollenkaan. Tykkään hakea ideoita pukeutumiseen lehtien sivuilta, katukuvasta, nettikaupoista ja kivijalkamyymälöistä sekä ehkä kaikista eniten blogeista. Etenkin Tyyliä Metsästämässä -blogin Veera tyyli iskee aika lailla. Itse tykkään panostaa kenkiin ja laukkuihin, muilla ei niin väliä mistä ne on ostettu.

Omat kysymykseni

1. Oletko koskaan halunnut asua ulkomailla? Jos olet, niin missä ja miksi?
2. Miten montaa eri blogia seuraat?
3. Mistä sait inspiraation alkaa kirjoittaa blogia?
4. Paras mies- / naisnäyttelijä?
5. Unelmiesi ystävä?
6. Suurin ja hulluin unelmasi?
7. Minkälaisia blogeja tykkäät lukea?
8. Mistä sait inspiraation alkaa kirjoittaa blogia?
9. Unelma-ammattisi?
10. Mikä annos valikoituu vakkariravintolan listalta aina siellä käydessä ja mikä tuo ravintola on nimeltään?
11. Unelma-asuntosi ja asuinpaikkakuntasi /-alueesi?

Yllätyittekö?

English update coming some time in the future!