Eilen oli sen verran huono olo koko päivän että olisi pitänyt tajuta maanantaina jättää se lentopallo väliin. Jo maanantaina oli hiukan heikko olo ja kurkku kipeä mutta kun kerta olo oli ihan OK alkuillasta niin päätin mennä käymään kuntolentopallossa. Seurauksen huomasi sitten aamulla ja kyllä buranan voimalla on menty sekä eilinen että aivan varmasti tämäkin päivä. Ja ei puhettakaan että olisin jaksanut raahautua salille, hyvä jos jaksan töihin lähteä…

Eilen olikin sitten hyvä kohta testata alkusyksystä messuilta ostamaani teetä. Tämä Nordqvistin easy-teesarja on ns. ”nuorisosarja” joka on edullinen ja vastaa hiukan nuoremman polven makuaistia. Mulle tämä sopii oikein hyvin sillä en ole koskaan ollut minkäänlainen teenjuoja, mutta teelaatujen nimet ja kuvaukset olivat sen verran mielenkiintoiset, että päätin antaa sille mahdollisuuden.

Otin ensimmäisenä maisteeluun OMG-toffeenmakuisen teen. Toffee tai muutenkaan tälläset ”yellow label”-maut ei koskaan ole ollut mun suurinta herkkua, mutta tämä oli kyllä parhaimmasta päästä. Innolla odotan seuraavaa makua kun tämä kerta osoittautui näin hyväksi. Ja ei, musta ei ole tulossa tee-ihmistä – rakastan kahvia liikaa! Tosin vihreä tee olisi mukava testata ihan vaan sen huhuttujen terveysvaikutusten vuoksi.

Muita sairastuneita?

Yesterday was the perfect time to test out these new Nordwvist easy– teas I got last fall from a trade fair. I already felt a bit weird on Monday and I had a sore throat but when the feeling faided towards the evening I decided to go and play volleyball… Might have been the biggest mistake in my life. Yesterday went by with Burana, a finnish advil, but in the evening the feeling was even worse. Why does this hit now when I have sooo much work to do?! I just can’t be away this week, at least before Friday. 

So I could not figure out a better time to test these new teas. I tried first this OMG -tea, which is a toffee flavoured tea. I’m not a huge fan of tea, but I have to admit that this was good! I’m more a coffee person but I’d still like to try green tea – I’ve heard some good healthy tips about it so I’m eager to try it 🙂

Voi härregyyd mikä viikonloppu. Lauantaina tuli herättyä aivan liian aikaisin siihen nähden että vielä on loma ja kun tietenkään ei väsyttänyt ajoissa niin sen voi vaan aavistaa millainen fiilis aamulla oli. Tosin ei haitannut yhtään heräillä kun tiesi että pääsee lähtemään Kuopioon eka viettämään päivän lentopallon parissa ja illasta pääsi Misterin viereen hotelliin nukkumaan.

Oltaisiin voitu jäädä odottelemaan päästäänkö pronssipeleihin – homma oli kiinni yhdestä pelistä ja yhdestä erästä mutta päätös oli kuitenkin se, että niitä ei jäädä odottelemaan ja muut sitten suuntasivatkin kohti kotia ja mut tuli Misteri suoraan koululta noukkimaan kyytiin. Meinasi selkä hiukan vaivata ja jouduinkin viimeisessä pelissä heittämään hanskat tiskiin toisen erän kohdilla kun en pystynyt enää edes seisomaan vaihtovuorolla tuntematta kipua. Ja voi jestas kun oli hankala kävellä loppuillan ajan… Edes hiukan vahvempi Burana ei meinannut viedä kipua pois. Siinä sitten huudat illan raflaan kävelyn aikana Misterille että odottaa kun vanhus yrittää pysyä perässä. Kyllä ikä teettää kaikenlaista vaivaa, ei kuljeta enää niin kuin nuorena…

Mutta asiasta dippikulhoon. Päätettiin käydä testaamassa Kuopion Amarillo – sielläkin voi näköjään eksyä… – ja en löydä siitä kyllä mitään moitittavaa – ruoka oli taattua Amarillo-laatua ja paikka oli kodikas. Myöskin palvelu pelasi hyvin eikä jouduttu odottelemaan 🙂 Tosin sen verran moitin että ranskalaisissa ei kyllä ollut minkäänlaista makua! Ja minähän haluan ranskalaisiini ainakin suolan, pah. Onneksi huomenna pääsee (joutuu) taas omaan rakkaaseen Amarilloon syömään kun mennään Ronjan ja Katrin kanssa vaihtelemaan kuulumiset. Ja lupaan tällä kertaa ottaa jotain muuta kuin tuon Amarillon Big Burgerin joka meinaa olla se vakkari. Toivottavasti ei muuten ole sama tarjoilija taas meidän kimpussa, hiukan nolotti yhdessä vaiheessa kun käytiin joka perjantai syömässä ja vaihtamassa kuulumiset ja sama tarjoilija oli joka kerta vuorossa…

Käytiin tuolla reissulla myöskin Puijon tornissa mutta jätän sen tarinan ja ne kuvat toiseen kertaan, en halua saada aikaan taas monen metrin edestä tekstiä. Hiffasin tässä muuten että mun kengät sointu aika hyvin tuon lattian kanssa yksiin. Eipä soinnu enää, sain tänään viimeinkin uuden parin kenkiä – nämä kerkesi olla kyllä jo sen 7 vuotta matkassa ja ne on varmaan pakko säilyttää. Rakkaat kun ovat 😉

TGIM, not. Last weekend I was at Kuopio playing some non-serious volleyball and having good time. Though I didn’t get to play much I liked the trip otherwise. The thing I didn’t enjoy was the time we have to leave on a Saturday morning – freaking 7 am!? And I – of course – overslept a bit because my alarm wasn’t set to go off on a Saturday – it was set to go off on Monday -.- But no worries, I made it just in time and didnt’ need to hitchhike my way to Kuopio.

The other thing I didn’t like too much was the backpain. My back usually doesn’t bother me anymore but now it really made it impossible for me to play anymore. In the very last round I had to give up and call it for the day. Oh and the walk to the hotel and to the restaurant… Now I know what it feels like to be old. Even some painkillers didn’t keep the pain away and I was ready just to lay in bed and not do anything. Still we had to get some food and so we decided to test Kuopio’s Amarillo. 

The food was good and the athmosphere was the same as always – mexican and cosy. The service, too, was great – we didn’t have to wait long to get our drinks or our dishes. 🙂 And the Amarillo Big Burger which I ate was as good as always. Though my fries could have used a little bit more salt but it was a minor problem with the dip. We also visited ”Puijon torni” which is a high tower on top of a hill of Puijo in Kuopio. It has many outdoor-possibilities near it and you get to go to the café in the heights. It was really beautiful but I’ll leave the story and the pics for anohter time 🙂