Hae
Hannamaria

317 – Iskelmäfestivaali

Normaalisti en hannamariassa juurikaan kirjoita musiikista, keikoista tai festareista ylipäätään. Viimeisin musiikkiaiheinen postaus taitaa olla viime kesältä Ruisrockin reissusta. Vai olisko sittenkin viimekesäinen Suomipop? Anyways, tänä kesänä tämä Iskelmäfestari taitaa jäädä ainoaksi festariksi (ellen sitten mene salakavalasti kuuntelemaan suomipoppeja aidan takaa satamaan!).

Iskelmäfestarithan järkätään Himoksessa Jämsässä, jonne on tästä Jyväskylästä niinkin lyhyt matka että reissun voi tehdä ihan päiväseltään. Huomattava parannus parin vuoden takaiseen Himos-reissuun oli nyt asfaltoitu piha, aiemmin piha oli suurikivistä soraa ja oli tuolloin paljon paskempi kävellä. Nyt paikka oli järkätty oikein hyvin, mutta 3€ vesipullosta on aivan järkyttävä määrä (ja ei, paikalla ei ollut erillistä täyttöpistettä kuten normaalisti vaan aina janon yllättäessä piti ostaa uusi pullo…)

Komeampi puolisko voitti meille Iskelmäradiosta liput perjantaiksi, joten auton nokkahan kääntyi ilman muuta sitä kohden perjantaina. Itse missasin tuon kyseisen soiton SEKÄ sen uusinnan, täytyy koittaa googlailla josko sen löytäisi podcastina vielä jostakin – oli se niin söpösti tehty ja lämmitti mieltä 🙂

Listasta löytyi kummallekin jotakin jota odottaa oikein toden teolla – miehekkeelle Arttu Wiskari ja mulle Juha Tapio. Herra Wiskari oli kyllä aivan mahtava, miehellä on todella upea ääni ja mahtavat biisit. Jos Leavings iskee niin iskee warmasti Wiskarikin. Wiskarin aikaan soitti vielä Sillanpään Jari toisella lavalla ja päästiinkin suht. lähelle lavaa. Jari oli kyllä yllättävän vaisu, oli hiukan liikaa tarinankerrontaa koko setissä.

Mun suosikki kyseisen päivän ohjelmasta, Juha Tapio 🙂 Haluttiin jäädä katsomaan kyseinen keikka tuolta yläältä, sillä lavan eteen olisin varmasti pienenä tyttönä kuollut ja takaa taas en olisi nähnyt mitään. Nyt näkyi ja kuului hyvin! Meinasi pari kyyneltä vierähtää jälleen kerran keikan aikana, sama meinasi käydä Wiskarin kohdalla. Juha Tapiota kuuntelisin vaikka ja kuinka työpäivän aikana, mutta spontaanit liikuttumiskohtaukset ei välttämättä olisi kovinkaan suotavia työaikana. *punastuu*.

Yö oli livenä suhteellisen vaisu, joten jätettiin katsomatta kyseinen bändi ensimmäisen 20 minuutin jälkeen. Heidän musiikkinsa on todella hyvää levyltä toistettuna, livenä ei näköjään ole minkäänlainen. Mentiin toisen lavan luo istumaan, joten siihenkin musiikki kuului. Abreu ei jotenkin sopinut kattaukseen, eikä laulusta saanut keikan aikana selvää ollenkaan. Tähkä ja Vartiainen skipattiin, olin niin kylmissäni ja fiiliksissäni Tapion jälkeen että oli aika mennä ruoan kautta kotiin.

Reissu oli siis mitä mahtavin, keli suosi ja seura oli parasta mitä tämän pallon päältä löytyy. Kiitos kulta kun viitsit nähdä vaivaa ja jaksat vaikka välillä oonkin hiukan känkkäränkkä. Oot paras.

Käyttekö te festareilla tänä kesänä?

314 – Meidän Juhannus

Meidän Juhannukseen ei ole kuulunut mökkiä, koivuja tai 7 eri sorttia kukkia tyynyn alla. Meidän Jussi on ihan vaan 3 päivän vapaa keskellä kesää. Ei mitään ihmeellistä tekemistä eikä mitenkään erityisen hauskaa. Meidän Jussiin on kuulunut ruokaa, olemista, tarpeetonta paikasta toiseen ravaamista ja ihan liikaa roskaruokaa sekä herkkuja. Muille alkoholia ja mulle ajamista. Jäin hiukan kaipaamaan sitä kokkoa, ilman kokkoa ei ole Juhannusta. Kuten ilman kotitekoista simaa ei ole Vappua.

Eilen aamu alkoi mukavasti mun kokkaamalla munakas-leipä -aamupalalla, joka olikin ihan hyvä startti päivään. Nukuin tasan kahdeksaan, vaikka nukkumaan mentiin jo 12 maissa torstaina ja viikolla oli univelkaa kertynyt ihan hyvin. Päivä otettiin lunkisti mun porukoiden luona grilliruokaa nauttien ja muiden paljuillessa.

Univelkojen takia mua väsytti ihan törkeänä, joten päätin jättää alkoholin kokonaan väliin jotta päästäisiin vielä kotiin illasta. Petäjävedeltä lähtiessä päädyttiin vielä Jullin kavereiden luokse pelailemaan hiukan Trivialia, jonka lopputulos ei kyllä yllättänyt porukassa ketään…Herra Dokumentti vei taas voiton 😀

Tehtiin tänään muuten tuollaista yllänäkyvää Nutella-brownieta! Tää tarttee ehdottomasti kaverikseen joko vaniljakastiketta tai jäätelöä, nyt oli hiukan liian kuivaa kun ei ollut maistelupalan kanssa edes kahvia. Reseptiä on tulossa…

Tänään on tullut oltua kotona, vaikkakin on pitänyt muutamaan kertaan aika turhaan hypätä paikasta toiseen. Rankan viikon jälkeen olisi halunnut vaan maata rakkaan kanssa kotona, mutta kun toista kiinnostaa hypätä muualla niin sille ei voi oikein muuta tehdä kuin sanoa mielipiteensä ja kuskata toinen taas viettämään aikaa muualla. Saapahan vähän omaa aikaa, tuli kyllä ihan tarpeeseen taas.

Tälläistä hölöpölö-postausta ei olekaan muuten tullut tehtyä aikoihin, oli suht. vapauttavaa kirjoittaa tälläinen. Ennen näitä tuli enemmänkin, mutta jossain vaiheessa aloin ajattelemaan ettei ketään kiinnosta tälläiset ja jätin ne melko minimiin. Nyt saatte kertoa mielipiteenne, kiinnostaako teitä kuulla tälläisiä selitys-/oikeita ’lifestyle’-postauksia useamminkin?

Hyvää Juhannusta!