Kaupallinen yhteistyö: Avara

Arvostan asumisessa hyviä pintoja, toimivaa pohjaratkaisua sekä arkea helpottavia toimintoja. Ja koska eräästä tietystä syystä on olleet asuntoasiat mielenpäällä pikkaisen enemmän lähiaikoina, sattuikin tämä yhteistyö Avaran kanssa oikein hyvään saumaan. Pääsin nimittäin tutustumaan täällä Jyväskylässä Pisarakorttelissa, Taulumäentie 61:ssä sijaitseviin, upeilla maisemilla varustettuihin asuntoihin Avara -koteihin.

Avaran asuntovalikoimasta löytyy tällä hetkellä lähes 8.000 viihtyisää vuokrakotia ympäri Suomen, ja määrä kasvaa uusien kohteiden valmistuessa. Monipuolisten vuokrakotien joukosta löytyy erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia asuntoja niin pienistä yksiöistä kolmioihin ja rivitalokoteihin. Jyväskylässä Avaralla on lähes 1 000 vuokrakotia.

Koska vielä ovat opinnot pahasti kesken ja elämä jälleen ihan avoinna, ei mun ole aika asuntoa ostaa. Lähdinkin siis ilolla tutustumaan Avara:n Jyväskylän vuokrattaviin kohteisiin kyseisessä korttelissa, jossa talot vuonna 2017 valmistuneet talot C ja D ovat Realia Asuntovuokrauksen kautta vuokralla. Jokaisessa kerrostalossa on kaiken lisäksi maisemahissit, alueella on autohalli ja erittäin avarat ja kauniit käytävätilat.

Pisarakorttelin sijainti on meikäläiselle ihanteellinen. Matkaa ammattikorkeaan olisi vain n. 1,7km ja Jyväskylän keskustaan 2,5km, bussivuoro kulkee melkein  oven edestä puolen tunnin välein ja hetken kävelymatkan päässä on lähikauppa, sekä muut palvelut. Autopaikkaan joutuisi valitettavasti jonoon, mutta se ei nykyään autotonta tyyppiä niin hirveästi haittaa!

32 neliön yksiö, kerros 3/4

Yllätyin siitä, miten paljon jokaista asumisen pientä päivittäistä elämää helpottavaa asiaa oli ajateltu.

Jokaiselle tavaralle osasin jo pelkällä hetken kiertelyllä etsiä oman paikkansa kylppärin allaskaapeista, makuuhuoneen sekä eteisen laajoista säilytystiloista ja paljon kaappitilaa sisältävistä keittiöistä. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka tämän postauksen kodista ovat puuttuneet ja jotka ovat itseäni suuresti ärsyttäneet.

Joistakin keittiöistä (tässä 48 neliön kaksio) löytyy saarekkeellinen keittiö. Kaappitilaa ja avaruutta on huomattavasti kaikissa asunnoissa ja patterit on saatu pois silmistä kaukolämmöllä toimivalla lattialämmityksellä!

Itse arvotan toimivaan yksiöön (tai pieneen kaksioon) talon ominaisuuksineen seuraavat asiat, joita etsin jälleen uutta ja toivottavasti pitkäikäisempää kotia etsiessäni:

• Tarpeeksi kaappitilaa eteisessä ja ”makkarissa”. Pidän siitä, että saan tavarat ja asiat piiloon eivätkä esimerkiksi ulkotakit, kengät tai vaatteet tursua mistään saatika roiku esillä jatkuvasti. Kaapilliset ovet luovat paljon siistimmän tunnun pieneen asuntoon.
• Kylpyhuoneen järkevät neliöt. En kaipaa saunaa, saatika halua jo pienessä asunnossa neliöitä käytettävän kylpyhuoneeseen. Plussaa saa myös, jos kylpyhuoneesta löytyy myös allaskaappi jonne piilottaa esimerkiksi vessapaperit. Myös erillinen kaappi johon pyykit saisi erillisen pyykkikorin sijaan, olisi upea.
• Toimiva keittiön pohjaratkaisu, sekä kestävät materiaalit. Hyllyjen korkeudet, pistorasioiden sekä valojen paikat ja jääkaappi-/pakastinsysteemin jaolla on mulle yllättävän suuri merkitys. Tutkinkin melko tarkkaan sen, miten esimerkiksi hyllyt oli jaoteltu ja roskiskaappi tehty näissä Pisarakorttelin taloissa ja ne saivat meikäläisen hyväksynnän. Kaappitilaa oli myös pienessä asunnossa rutosti!
• Turvallinen paikka säilöä irtaimisto sekä fillari. Voi että miten vieläkin korpeaa viimekesäinen pyörävarkaus – sen jälkeen aloinkin säilyttää fillaria piilossa ulkovarastossa. Pisarakotteli oli ajatellut tätäkin – kellarissa oli tilat ulkovälineille, kuten pyörille ja eräälle potkukelkallekin!
• Ovipuhelin ja/tai helposti muistettava ovikoodi. Meinaan unohtaa melko helposti kaikki numerosarjat, joten helppo ovikoodi on parempi kuin hyvä. Niin, ja toki vieraat on kivempi päästää ovipuhelimen kautta sisään kuin jankata jokaiselle erikseen ovikoodia.
• Pohjaratkaisu, joka toimii. Mulle on melkein sama onko neliöitä 30 vai 40, kunhan ne on käytetty järkevästi ja niin, että kokonaisuus toimii. Tämän jos minkä opin eri asuntoja katsoessani – Palokan asunnossa on 50,5 neliötä joista osa oli käytetty todella hassusti, kun taas Pisarakorttelissa 32 neliön yksiökin tuntui todella suurelta pohjaratkaisun ollessa nerokas.
• Lasitettu parveke. En ensinnäkään parvekkeita juuri koskaan käytä mutta jos sellaisen vaikka yksiössä omistaisi, tulisi sen olla lasitettu. Ennemmin ei parveketta, kuin lasittamaton. Lasit tuovat kuitenkin suojaa tuulelta sekä lumelta säästäen parvekkeen materiaaleja. + Henkilökohtainen viininjäähdytin talvella!
• Järkevä sijainti. Tämän voi ajatella monella tapaa: jos omistaa auton, arvostaa helppoa pääsyä Jyväskylässä motarille ja muutenkin ympäri kaupunkia. Jos ei omista autoa, arvostaa bussiyhteyksiä melko läheltä asuntoa. Tässä molempia löytyy, vaikka autopaikat ovatkin rajalliset ja tällä hetkellä on jonoa.

Nykyaikaisen suunnittelun kyllä huomasi näissä pienimmillään 32 neliön kohteissa, joita pääsin katsomaan. Hintakaan ei uudeksi asunnoksi sijaintinsa puolesta ollut liian kova; esimerkiksi 32 neliötä, kerros 3/4, vesiennakko 20€/hlö (tasauksella), verkkokellari ja vuokraan sisältyvä 10M laajakaistayhteys muodostaa vuokrahinnan 616€. Vakuus Pisarakorttelin kohteissa on vain 250€, joten sitäkään ei ikuisuutta tarvitse säästellä.

Sellainen kierros Avara:n ja Realia Asuntovuokrauksen järjestämänä! Tykästyin kyllä noihin asuntoihin maisemaltaan, pintamateriaaleiltaan ja järkevyydeltään. Osaan jälleen vuokravälittäjän kanssa asuntoja käytyä katsomassa ajatella asumista ihan uudelta kantilta ja miettiä niitä omia juttuja, joilla asuntoa piristää ja joihin kiinnittää huomiota asuntoa vuokratessa. Jos tahdot näihin asuntoihin päästä tutustumaan ja mahdollisesti hakemaan vuokralaiseksi, suuntaa tänne!

Millaisia ominaisuuksia te arvostatte asunnossa?

Sponsoroitu postaus: Jimm’s -verkkokauppa

Ennen opintojeni alkua tänä syksynä totesin, että uusi läppäri voisi olla paikallaan – niinpä paikalle saapui ASUS ZenBook UX410UQ. Olin koko viime vuoden kantanut mukana 15,6″ Aceriani joka oli alun perin tarkoitettu peliläppäriksi ja repun paino keväällä parhaimmillaan oli viikonkin verran yhtä soittoa reilu kymmenisen kiloa. Selkä ei kiitellyt ja päätin Jullin ollessa kiinnostunut vanhasta läppäristäni, että nyt on aika osarilla hankkia uusi opintoja, pienempi ja kevyempi läppäri elämää helpottamaan.

Ollaan tämän läppärin kanssa vietetty nyt kuherruskuukautta reilu pari kuukautta ja alkuryppyjen jälkeen ollaan aika in lööv. Tuolloin virhe oli ihan täysin oma ja huolimattomuutta ja suutin läppärille hiukan turhasta – mitäs oli niin erilainen synkkaysmenetelmä kuin vanha! Olen kuitenkin ihastunut tässä vähän ajan sisään jo sen tehokkuuteen, nopeuteen, ulkonäköön sekä keveyteen niin paljon että tulevien läppäreiden kanssa olen melko nirso. Aina vaan parempaa kohti, kunnon upgreidaus.

Alkuun ne vain minua kiinnostavat speksit: 14″ Full HD -resoluution heijastamaton, IPS-mattapaneelilla varustettu näyttö josta vain 6mm kehykset tekevät yhtä kompaktin kuin 13,3″ kokoiset läppärit. Intel Core i5-7200U -suoritin, erillinen GeForce 940MX -näytönohjain, iso 16GB keskusmuisti sekä nopea 512GB SSD-levy pitää huolen siitä että kone jaksaa pyörittää useampaa Adoben ohjelmaa yhtä aikaa ja toimii silti nopeasti (mulle erittäin tärkeä pointti!).

Koneessa on myös taustavalaistu näppäimistö sekä Harman Kardonin kaiuttimet koneen etuosassa, joista löytyy ASUS SonicMaster Premium -tekniikka. Liitäntöjä ja muita slotteja on juuri sopivasti (HDMI, 2x USB 2.0, 1x USB 3.0 ja 1x 3.1 Type-C (Gen1), SD-muistikorttipaikka sekä mikrofoni- ja kuulokeliitännät laturipaikan lisäksi).

Ulkonäöllisestihän kone on erittäin pelkistetty ja yksinkertainen ja muistuttaa hiukan omenan ilmettä. Näppäimistö on pelkistetty musta ja melko hiljainen käyttää, vaikkakaan ei yhtä jämäkkä kuin mitä olin kuvitellut. Nuolinäppäimet löytyvät juuri oikeasta paikkaa ja ovat tarpeeksi pienet, jolloin muulle näppäimistölle on jäänyt hyvin tilaa.

Nyt kun on oppinut taas olemaan ilman erillistä numeronäppäimistöä, ei senkään puuttuminen haittaa. Olin jo tottunut edellisen läppärin kanssa siihen, että läppärin oma hiiri ei toimi eikä sillä voi perinteisen skrollaamisen lisäksi muuta tehdä – tällä taas onnistuu kaikki perinteisen hiiren ”oikalla klikkaamisesta” ja kunnolliseen skrollaamiseen.

Ulkonäkö ulkoa on kyllä ihan ultimaattinen suosikki. Itse ASUS ZenBook -tietokoneen väri on myös erikoinen – joissain valoissa se näyttää kelmeän harmaalta ja joissain lähes ruusukultaiselta. Koko ulkopuolen (ja sisäpuolen) materiaali tuntuu ylelliseltä ja moitteettomalta alumiinikuorelta. Kannen kuviot ja koneen jäkevyys tuovat siihen tunnetta laadukkaasta tuotteesta.

Tämä on todella kompatkin kokoinen mutta kuitenkin niin, että voin huoletta kantaa sitä kevyen 1,4kg painonsa vuoksi mukana, mutta nähdä tehdä kuvanmuokkausta sekä pieniä taittotöitä 14″ näytöllä. Korkeutta läppärillä on paksuimmassa kohdassaan vain 1,9 senttiä, joka tekee siitä oikein näppärän esimerkiksi kädessä kannettavaksi ja kokoero entiseen 15,6″ läppäriin on huomattava.Painoa onkin repun kokonaismassasta tippunut useampi kilo sen vuoksi, että vaihdoin läppärin kevyempään, kolme vuotta uudempaan, tehokkaampaan ja kompaktimpaan yksilöön.

Tehokkuus yhdistettynä tyylikkyyteen on mulle juuri sopiva paketti tässä ASUS ZenBook:ssa. 

Tehoa riittää monen ohjelman yhtäaikaa pyörittämiseen ja videoiden editointiin (joka muuten ei viime läppärillä onnistunut!) eikä kone edelleenkään jumita. Nyt kun myös tallennusjutut on kuosissa, on meidän yhteiselo ollut todella sujuvaa ja menee taas useampi vuosi ennen uuden läppärin hankintaa!

Arvostatteko te toimivia työ- ja opiskeluvälineitä?