Kävin tänään käsittelyssä Jyväskylän Napsissa. Oon nyt vuoden alusta käynyt kyseisellä kampaajalla – myönnetään, kerran hänen lomansa aikana kävin siistimässä kuontaloa muualla. Tällä kertaa ei leikattu ollenkaan, vain värjättiin. Päätin etten nyt leikkaa ainakaan niin pitkään ennen kuin tiedän taas mitä teen – hirveä hinku on kasvattaa pidemmät hiukset nyt syksyksi ja talveksi, mutta en kuitenkaan ole varma haluanko luopua lyhyistä hiuksista. Joten annan vielä olla 🙂

Suunnitelmana oli värjätä tummempi pohja ja etulettiin laittaa hieman kuparia raitaa tuomaan eloa. Myöskin viininpunainen oli haaveissa, mutta se ei välttämättä olisi erottunut yhtä hyvin. Värin jakautuminen oli aivan täydellinen, mutta sen sanon, että hänellä ja minulla on aivan eri käsitys kuparista ja vaikka värikartan kanssa katsottiin, ei tämä ole sitä mitä lähdin hakemaan. En kuitenkaan jaksanut yli kahden tunnin istumisen jälkeen enää sanoa mitään vaan lähdin maksettuani vähin äänin pois.

Toivon kuitenkin että tämä tästä parin pesun ja KC:n Color Mask-käsittelyn jälkeen tokenee hiukan. Ei siinä, väri on nätti, mutten ole varma sopiiko se juuri mulle! En jotenkin osaa kuvitella itteeni tuollaisen värisen etuletin kanssa… Ehkä tähänkin tottuu. Suurin ongelma (heh…) on että miten nyt voin käyttää mun ihanaa sinistä jakkua & viinimarjahuulipunaa, eihän ne mätsää tän kanssa yhtään!

Palataan asiaan kun oon selvinny tästä shokista. Sain kuitenkin ennakkotehtävän palautettua, vau.

Lauantaina oli jälleen leffailta. Tällä kertaa käytiin katsomassa Percy Jackson: Hirviöiden meri. Kokonaisuutena oli ihan hyvä leffa, joitakin pieniä Potter-vivahteita pääsi mukaan elokuvaan mutta eipä se mitään haitannut. Hirveästi oli tungettu tapahtumaa lyhyeen aikaan ja nyt kun jälkeen päin muistelee, niin elokuvan tapahtumat sotkeentuvat toisiinsa hiukan liian helposti. Onneksi olen lukenut sarjan kaikki kirjat joten olin hiukan kartalla missä mitäkin pitäisi tapahtua.

Ainut ”suurempi” huono puoli leffassa olikin tuo 3D-osuus – jos ei tietäisi niin ei varmasti erottaisi oliko kyseessä 3D-leffa vai ihan normaali kaksiulotteinen. Elokuva ei oikeastaan mielestäni sisältänyt mitään VAU-efektiä tuovaa 3D-sisältöä – suurin huomattava 3D-efekti taisi olla puoliveristen leiriä suojaavan muurin murtuminen Mr. D:n työntäessä kätensä siitä lävitse. Muuta mieleenpainuvaa 3D-juttua en leffasta muista.

Toki erikoistehosteet olivat hyvät, paljon paremmat kuin ensimmäisessä osassa. Toki tekniikka on noista ajoista kehittynyt (ensimmäinen osa taisi ilmestyä vuonna 2010…), mutta yllättävää oli se, että ensimmäisen osan tekemiseen käytettiin 5 miljoonaa dollaria enemmän kuin tämän kakkososan. Kuten sanoin, tekniikka kehittyy ja sitä rataa.

Kokonaisuutena siis ihan jees, mutta tässäkin kirja peittoaa kyllä elokuvan ihan 5-0.

Translation: Read the book.