Kun kerta on tullut oltua suhteellisen paljon poissa täältä blogin puolelta niin ajattelin, että on ehkä hyvä avata viimeaikaisia tapahtumia hiukan lisää. Ajattelin tämän tehdä (jälleen…) pääosin instan (@hannamariaw) kautta. Osaa ei kuitenkaan sieltä löydä, joten kollaasia löytyy muustakin 🙂 Mutta hypätäänpä Marraskuun ja Joulukuun tunnelmiin. Lähiaikoina Marraskuun ja Joulukuun aikana olen siis…

… Viettänyt työkavereiden kanssa aikaa. Koko porukka saatiin tän kuun ekalla viikolla Suomeen ja onneksi saatiin, viimeksi heidät näin Tammikuun lopussa. Aika oli aivan liian pitkä viime kerrasta ja meillä oli niiiiin paljon mukavaa taas tehden töitä yhdessä ja viettäen aikaa työn ulkopuolellakin hengaillen ja varsinkin Mandy kanssa shoppaillen.

… Niin ja hauskanpitoa unohtamatta tehnyt aivan simona töitä. Nyt haaveilenkin jo pikku hiljaa joululomasta, tosin se saattaa tänä vuonna jäädä vain haaveeksi sillä töitä on oikein kunnioitettava määrä ja haluan säästää lomia keväälle hiukan 🙂

… Ihmetellyt että tuliko se talvi viimeinkin. Olen jo pitkään toivonut että tulee lunta, kuten mainitsin, ja nyt se viimeinkin tuli! Ja ihan kunnolla. Kyllä meni taas Nallen bemari poikittain. Ja kyllä, oli pakko kokeilla  painostuksen uhrina itsekin ja hyvinhän se meni – mittarilla ollaanko ojassa vai pysytäänkö tiellä.

… Ollut hyvä vaimoke. Kyllä, siivosin. Tosin nyt keittiönpöytä on yhtä sekaisen näköinen kuin ennen siivoustakin, kiitos Nalle, mutta ompahan dust-free asunto ja puhtaat lakanat 🙂 Pitäsiköhän sitä asuntopostausta harkita lähiaikoina…!

… Käynyt porukoilla saunassa, lähtenyt siitä tahattomasti kuskin hommiin, palannut aamuvarhaisella kotiin ja nukkunut liian myöhään. Tosiaan, oltiin lauantaina saunomassa porukoilla ja hommahan meni niin, että tehtiin parisen pellillistä pitsaa, poijjaat pelaili änäriä ja rallia ja vaan oltiin. Tarkoitus oli tästä lähteä Nallen veljeä hakemaan ja viettämään siitä rauhallista iltaa kotiin, mutta toisin kävi – päädyttiin kiertämään ympäri lääniä ja ajelemaan pikkuteitä. Hauskaa silti oli ;D

… Syönyt hyvin. Ehkä hiukan liiankin hyvin.

Maanantainahan oli tosiaan kampaajakäynti pitkästä aikaa, toivottavasti saan kuvat otettua mahd. nopeasti uudesta kuontalosta! Voi valon vähyys ja hovikuvaajattomuus. Kun muuten tarkistin niin uusimmat kuvat ovat Syyskuulta ja ai että miten paljon hiukset ovatkaan kasvaneet ja muuttuneet siitä… Nyt on pakko saada ne uudet kuvat!

Omalta osalta tämänkertainen Ravintolapäivä ei ollut kummoinen. Muina vuosina tapahtumaan en ole osallistunutkaan, mutta kun kerta makeaa ei suuremmin saa syödä niin tämäkin vuosi oli hiukan laiha, jos makean kantilta katsellaan (ja ihan for the record, täällä Jyväskylässä Ravintolapäivä ei ole vielä niin iso juttu). Voi mutta kuulkaa mikä menu syötiinkään Kankaan tehtaan pihassa.

Huojuvalla seilorilla oli tarjolla kahdeksan euron hintaan kokonainen, erittäin perisuomalainen menu. Tarjollahan oli siis alkupaloiksi metsäsieniamuse, eli metsäsienimoussea ja mätiä. Oli todella hyvää, vei kielen mennessään! Ja oli muuten ensimmäinen kerta kun maistoin mätiä!

Pääruoaksi oli perinteistä lohikeittoa, johon lisukkeena saaristolaislimppua oikealla voilla. Ai että oli nannaa varsinkin, kun oli hiukan viileämpi päivä. Juomaksi oli jonkinmoista mehua, ei kyllä mitään hajua mitä se oli. Olisko ollut lakkamehua…? Anyways, keitto olisi voinut olla hiukan kermaisempaa ja vähemmän rasvaista. Mutta hyvää se silti oli!

Jälkkäriksi oli hilloa, murennettua keksiä ja kastiketta. Oli kyllä hyvää ja oli juuri sopivan kokoinen annos – tälläisen annoksen pystyi jopa syömään tulematta ähkyyn. Namih. Vaikka herkkulakossa olenkin niin tuolloin annoin itseni syödä pienimuotoisen jälkkärin 🙂

Olisi mukava seuraavan Ravintolapäivän aikaan päästä johonkin muuhun kaupunkiin, esimerkiksi Tampere tai Helsinki olisi erittäin mahtava. Jos en ihan väärin muista niin seuraava pv on jossain Marraskuun tienoilla.