adf.track(546989, ’TESTI-POSTAUS4_Hannamaria’);

Tällä hetkellä on kaksi vuotta kulunut Roacuttan -kuurin syömisestä (Isotreninoin Actavis). Tuntuu jotenkin että siitä olisi jo pidempi aika, mutta ehkä sitä vain kuvittelee kun aika lentää muutenkin niin siivillä. Tässä kahden vuoden aikana iho on käynyt läpi muutosta, jonka perässä on saanut välillä juosta aika paljonkin. Varmasti osa teistä on tullut pahimpien akne-aikojen jälkeen mukaan tai ei yksinkertaisesti muista missä oltiin, joten suosittelen lukemaan nämä postaukset: Ennen roacuttaa, 3kk kuurin aloituksen jälkeen, kun kuuria oli jäljellä 2kk, 6kk kuurin jälkeen, 1 vuosi kuurin jälkeen. Kokosin myös kaikki akne -aiheiset postaukset tagin Akne -alle.

Viimeisen puolen vuoden aikana on ruennut tuntumaan, että iho on palannut ns. normaaliksi; T-alue rasvoittuu, nenän ympärillä ihohuokoset ovat aavistuksen laajenneet, posket ovat hiukan pintakuivat ja pieni punaisuus on alkanut tulla takaisin. Ainut mitä en olisi halunnut enää nähdä, ovat näpyt – niitä on hormonikierron mukaan silloin tällöin ja vaikka suuria, kipeitä ja ihonalaisia finnejä ei olekaan vielä kuin yksi ollut, nämä pienet näpyt tuolla samassa kohtaa poskien reunoja kuin missä ne pahimpina aikoina olivat, ärsyttävät.

Näin talvea kohti mentäessä punaisuutta on alkanut esiintymään enemmän kuin kesäaikaan. Itselläni tämä johtuu osaksi etenkin näiden kuvien tarkennuskohdan alueella, eli nenän vieressä poskien poskilla, olevasta kuivuudesta. Sain juuri käyttööni upean luonnonkosmetiikan tuotteen, jonka toivon vievän lopunkin pintakuivuuden mukanaa. Minkäänlaisia aknetuotteita tai tujuja pesuaineita en käytä, sillä en ihoni koe niitä tarvitsevan.

Poskien sivuista löytyy näitä pieniä röhelmäkohtia, joista näkee missä pieniä näppyjä on edelleen ollut. Jos olen jotakin edelliseltä kierrokselta oppinut on se, etten näprää enää pieniäkään näppyjä joten niistä ei pääse a) syntymään isompia näppyjä ärsytyksen takia ja b) ne eivät kadotessaan jätä kraateria tai syviä arpia taakseen. Näin niiden näppyjen kanssa voi siis elää.

Tällä hetkellä olen suhteellisen tyytyväinen ihon kuntoon. Viimeisetkin pienet näpyt ja epätasaisuudet saisi ruokavaliolla ja etenkin enemmällä veden juonnilla kuntoon, sillä nyt on molemmat olleet ihukan retuperällä ja ihmettelen miten iho on silti tässä kunnossa. Pintakuivuus toivottavasti häviää näillä sekä uudelle supervoiteella.

Tällä hetkellä koen, että Roacuttan oli hyvä vaihtoehto. Kokeilin ennen sitä lyhyemmän antibioottikuurin joka tehosi hetkeksi ja vaikutti siltä, että iho oli menossa heti sen loppumisen jälkeen huonompaan kuntoon. Nyt tuon rankemman kuurin jälkeen iho on suhteellisen hyvässä kunnossa ja voin huoletta olla ilman meikkiä, mikä ei aina ole ollut itsestäänselvyys. Toivon, että iho pysyy tälläisessä kunnossa tulevaisuudessa eikä ala oireilla, joten koputan puuta.

Onko talvi vaikuttanut teidän ihoon?

Meillä hommattiin tänä vuonna kuusi! Viime vuonna joulua ei edelliseen asuntoon tuotu, mutta nyt sitä on sitten entistäkin enemmän. Ei toki yhtä paljon kuin briteissä, jenkeissä tai edes osassa suomalaisia koteja, mutta meille ihan tarpeeksi.

Miehen kanssa ollessa kuusiostoksilla hämmennyin, sillä kuvittelin alun perin että hommataan perinteinen vihreä tekokuusi ja siihen sopivat koristeet. Shopatessa kuitenkin voi sattua vaikka minkälaisia päähänpistoja, joten päädyttiin valkoiseen kuuseen. Mustakin olisi ollut tarjolla, mutta valkoinen vei ehdottomasti voiton – se kyllä sopiikin tänne kuin nenä päähän ja nyt kun ajattelen tämän paikalle vihreää kuusta, voisi koko asunnosta tulla jotenkin tunkkaisen oloinen sen kanssa. Koristeet ostettiin samalla kertaa kuin kuusi ja itse olisin laittanut aavistuksen enemmän nauhaa, mutta hyvä se on näinkin. Ja tärkeintä on, että se on meidän ikioma ja ensimmäinen yhteinen joulukuusi.

Myös suuret määrät kynttilöitä ja erilaisia valoja ovat löytäneet tiensä meille. Iittalan tuikut on nostettu olohuoneen pöydälle, ihana jouluinen talo on löytänyt paikkansa ikkunalaudalta, valoja löytyy sieltä täältä; kuvassa näkyvät pallot ovat muuten mamman tekeleitä ja löytyvät keittiöstä, olohuoneesta löytyy LIDListä ostettu tähtivalo ja hyllyn päältä pieniä valopurkkeja, Jouluun aikaa laskeva kynttilä löytyy television vierestä ja pöytäliina on löytänyt paikkansa olohuoneesta myös. Suurin osa joulusta onkin olohuoneessa, sillä siellä me eniten yhdessä ollaan joten paikka on melko looginen.

Alimmassa kuvassa näkyy saamani Isle of Wolfi:n Cinnamon Spice -kynttilä, jonka tuoksussa yhdistyy useita talvisia ja jouluisia mausteita ja jonka tuoksu on melko huumaava. Ei liian voimakas, mutta juuri sopiva tuomaan ihanan tuoksun asuntoon. Sain tämän kynttilän The Natural Goods Companylta ja itse asiassa arpomassani joululahjassakin oli tälläinen mukana! Isle of Wolfin kynttilöiden tuoksu tulee eteerisistä öljyistä eikä niissä käytetä synteisiä hajusteita. Kynttilät myös tehdään käsityönä 100% luonnollisista kasvivahoista, ilman parafiinia tai mehiläsivahaa, jonka takia ne ovat aavistuksen arvokkaampia. Ihana joululahjaidea muuten!

Meillä joulu otetaan vastaan näinkin hillitysti ja tunnelmaa luodaan eniten kuusella, kynttilöillä ja valoilla. En ole kovin koriste-ihminen ellei koristeilla sitten ole tunnearvoa, joten meiltä ei pientä joulutilpehööriä hirveästi löydy. Tykkään tästä meillä näin, mutta tykkään myös jos muut ovat jaksaneet väkertää kransseja tai vastaavaa – ihana katsella ja ihastella sitä näppäryyttä!

Miten teillä koristellaan asunto jouluun?