Aikaisempia hiuspostauksia lukeneet muistavatkin, että kasvatusprojekti on menossa. Suuri harppaus on otettu eteenpäin siitä, kun vielä Helmikuussa hiukset leikattiin lyhyeksi piilokaljun kanssa. Tällä hetkellä kasvatus on siis hyvässä vauhdissa ja vaikka hiukan rupeaa tympäisemään tämä laittamattomuus (näitä ei saa mitenkään järkevästi edes kiinni?!), jatkan sinnikkäästi eteenpäin. Haaveena on edelleenkin pitkä A-linjainen malli ja tätä myöhemmin pitkähköt hiukset.

Suuria muutoksia viime kertaan, eli Kesäkuun puoleen väliin verraten ei ole tullut, mutta pientä edistystä on kuitenkin tapahtunut. Tällä kertaa keskitytäänkin niiden pienten yksityiskohtien tarkasteluun, sillä malli ja idea muuten on sama kuin ennen. Etupuoleltahan saitte kuvan jo tässä postauksessa.

Tälläinen pikkuinen ’huijattu’ A-linjainen leikkaus tehtiin taakse, eli ohennettiin niskasta aivan hiuksen loppupäästä suuresti, jotta saatiin mukaan hieman kerroksia ja sitä A-linjaisuutta. Muuten annettiin pitkien osien olla ja hiusten kasvaa.

Tyveen laitettiin tällä kertaa pieni jippo.Tämä ei näy muuten kuin hiuksia haroessa ja ne kiinni laittaessa, mikä on ainakin mun silmään todella mukava pieni yksityiskohta. Väri sitäpaitsi on kaunis ja hiukan vaaleampi kuin mitä normaalisti, katsotaan miten tässä näkyy tyvikasvu 😉

Muutenkin hiukseen laitettiin hiukan sävytettä, jotta saadaan hienosti erilaisuutta verrattuna siihen normaaliin ruskeaan. Ohikulkijat eivät varmaan huomaa mitään eroa tämän ja entisen välillä, mutta näistä kuvista se jotenkin edes välittyy. Tässä kohdassa arvostan Olympuksen hiukan pinkihköä värimaailmaa.

Pituutta ei tällä kertaa blondattu, vaan siihen laitettiin (jos en nyt aivan väärin muista) hiukan hopean ja vaalean violetin sävyjä taittamaan keltaisuutta. Kaunis siitä joka tapauksessa tuli 🙂

Toisin sanoen – projekti etenee vaikka hermo meinaakin näin kuumilla kesäkeleillä mennä? Miksi oikein joka vuosi kesää kohden alan kasvattamaan hiuksia… Käykö muilla samalla tavalla?

People who have read my previous ’hair posts’ might remember, that I’m still growin my hair out. The project has come along well, but I’m just a bit too impatient for this kind of things. Already – because of the heat – I want to cut off my hair and to back to pixie. But no, this time I’m sticking to my guns.

You already got a small sneak peak of my new hair in this earlier post of this new hairdo, even though there’s only some small details that have changed since the beginning of June. This time I got a bit more color (or shades) to the hair – in the roots we have a kinda burgundy colour and in the longer sections we have a really beautiful violet-toned brown. This time we didn’t bleach the hair anymore – we put some violet-kinda tint in it to cut down the warmness. What do you think – is this a hit or miss to grow out my hair?

Viimeinkin pääsen astumaan blogin puolella ihanaan kosmetiikan ja ihonhoidon maailmaan, joista olen niin pitkään uhonnut kirjoittavani. Sen suurempia ja ’ammattimaisia’ tuotearvosteluja en lupaa kirjoittavani, vaan pysyn sitkeästi omassa kannassani ja pyrin kertomaan ja arvostelemaan tuotteita omien kokemuksieni kohdalta. Ihan ensiksi aloitetaan Lumenesta. Olen nyt käyttänyt tätä tuotetta n. reilun kuukauden ja olen jokseenkin tyytyväinen ja jokseenkin hiukan ihmeissäni.

Lumenen ja mun tarina ulottuu kauas monien, (liiankin) monien vuosien taa, jolloin aloitin ihoani hoitamaan. Aloitin käyttämällä Lumene Matt-tuotteita rasvoittuvalle iholle, joista siirryin hiukan testaamaan Lumene Natural Code-tuoteperhettä. Kyseiset tuotteet olivat ihollani katastrofi, sillä olen allerginen siitepölylle ja tottakai heidän tuotteissaan oli mm. ratamoa, joka ei sovi itselleni yhtään. Pidin muutaman vuoden taukoa Lumenesta, jonka jälkeen pelastin kasvoni yhtenä talvena heidän SOS-voiteellaan. Tämänkin jälkeen on taukoa ollut suhteellisen paljon, sillä tarvitsin akneeni hiukan tehokkaammat aineet.

Lumene on todellakin onnistunut uudelleenbrändäämään tuotteensa todella hyvin. Pakkaukset ovat yksinkertaisen tyylikkäitä ja klassisen skandinaavisia sisältäen selkeitä linjoja – turha koristeellisuus on jätetty pois. Tälläinen tyyli viehättää omaa silmääni erityisen paljon, sillä perinteiseen suomalaiseen sini-valko-tyyliin on saatu sinisen eri sävyillä ja fontin päivittämisellä uusia ja raikkaita yksityiskohtia. Myöskin heidän muutkin tuotelinjansa ovat kokeneet nätin faceliftin.

Mutta sitten itse tuotteeseen. Kuten pystyy huomaamaan, on jo purnukoiden kuvauksissa erittäin samoja piirteitä. Nämä kaksi tuotetta ovatkin kuin kaksi marjaa, yövoide on vain aavistuksen verran paksumpi. Alkuun en edes huomannut mitään eroa, mutta nyt kokeillessani näitä käteeni uudestaan yhtä aikaa, eron kyllä huomasi vaikka se erittäin pieni olikin.

Tuotteet itsessään ovat todella kosteuttavia ja hyvin imeytyviä. Kumpikaan ei jätä jälkeensä kirvelevää tunnetta lääkekuurin herkäksi tekemällä ihollakaan ja vievät todella hyvin punoituksenkin mennessään. Tuoksukaan ei ole pistävä, vaan sopivan ’raikas’. Kuivia kohtia ei kesän ja näiden tuotteiden kombinaation avulla ole enää juurikaan ollut. En sano etteikö nämä toimisi rasvaisellakin iholla, silloin luultavasti täytyy iltapäivästä meikkiä hiukan korjailla ihon rasvoittuessa. Tosin mulla ainakin se oli ihan sama mitä voidetta käytin, korjailuun meni meikki aina.

Olen positiivisesti yllättynyt Lumenen suhteen, mielelläni ostan ja testaan heidän tuotteitaan tulevaisuudessakin (seuraavana testiin taitaa päätyä vaahtoputsari, nykyinen kun vetelee viimeisiään).  Hinta-laatu-suhde on ainakin näiden tuotteiden osalta kohdallaan – omani ostin Sokkarin kamppiksen aikoihin jolloin nämä oli viisi euroa purkki. Nykyään hintaa taitaa löytyä kympin verra per purkki. Näitä voin rehellisesti suositella 🙂