Superhelppo ruokaohje ihan jokaiseen arkipäivään. Arvostan ruokia, jotka on arkena helppo ja nopea tehdä, sekä joista saan vielä hyvän säkän kanssa seuraavalle päivälle evääksi duuniin jotakin. Löysin kaupasta tälläisen Santa Marian Crispy Chicken -uutuuden, jolla kana valmistui nopeesti uunissa (eikä tarvinnut pannulla miettiä palaako se vai onko file vielä raaka) ja salaatin väsäsi siinä samalla. Just munlaista ruoanlaittoa 😉

Santa Maria Crispy Chicken -kana

• Pussi Santa Maria Crispy Chicken -mausteseosta
• 1rkl Oliiviöljyä
• N. 500-600g kanaa (itse käytin kanafileitä)

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Kaada oliiviöljy (käytin itse valkosipuliöliiviöljyä, sitruunakin olisi voinut käydä hyvin) kulhoon, pese kanat nopeasti ja laita nekin kulhoon. Heitä lopuksi perään mausteseos ja levitä se tasaisesti kanojen ympärille. Laita sen jälkeen kanat vuokaan, vuoka uuniin ja anna kanojen paistua n. 10-15 minuuttia. Itse pidin täyden 15 minuuttia, sillä meillä on niin vanha uuni.

Helppo ja terveellinen pastasalaatti

• Pastaa (itse käytin farfalleja, mutta fusillit sun muut sopii todella hyvin myös)
• Salaattia
• Rucolaa
• Tomaattia
• Kurkkua
• (Kevät)sipulia
• oliiviöljyä, pippuria ja suolaa
• Muita tahtomiasi lisukkeita

Kun alat valmistella kanoja, laita pastavesi kuumenemaan. Kun se kiehuu, laita pasta porisemaan ja heitä perään suola. Itse keitin tätä n. 8-10 minuuttia, tarkista oman pastasi keittoaika pakkausesta. Määrää en mitannut, vaan heitin hiukan summamutikassa paljon ajattelin sitä kuluvan ja rakensin salaatin sen ympärille. Salaatin rakentamisessa ei ole mitään erikoista, loppuvaiheessa lurautin sekaan pienen määrän öljyä, suolaa ja pippuria ja jo viilenneet pastat ja sekoitin. Tadaa!

Näiden lisäksi laitoin omaan salaattiini auringonkukansiemeniä, paahdettua sipulia sekä saalaattijuustikuutioita. Tätä salaattiahan voi varioida vaikka millä mitalla ja siitä voi tehdä joko majoneesipohjaisen, kehittää jonkun kevyen salaatinkastikkeen (sinappi-oliiviöljy-hunaja jne). Pasta on mukana ainoastaan tekemässä siitä hiukan ruokaisamman.

Reilu parikytä minuuttia ja ruoka on pöydässä. Helppoa ja hyvää eikä aina sitä perinteistä laatikko-pataruokaa. Tälläsiä ruokia pitäis kehittää enemmänkin eli mikäli teillä on jotakin supernopeita ja helppoja arkiruokia tiedossa, niin kertokaa ihmeessä sillä nämä mun normaalit ruoat alkaa olla jo niin nähty.

Mitä helppoja arkiruokia te teette?

Torstai valkeni Saksan reissulla suht hyvässä säässä, ehkä hiukan viileänä. Nukuimme niin pitkään kuin nukutti, söimme aamupalan ja laittauduimme päivää varten. Edessä oli reissu Schloss Burgin linnaan (Burg Castle, Schlossburgin linna, mitä näitä nyt on) ja myöhemmin päivällä pedikyyriin ja illallisen kautta kotiin. En tiedä olenko kertonut, mutta aiemmin ollaan perheen kanssa kierretty niin Saksan kuin Suomen erilaisia linnoja sekä linnakkeita ja muitakin ’vanhoja’ nähtävyyksiä ja tahdoin ehdottomasti päästä käymään jossakin linnassa / linnoituksessa Saksanreissuni aikana. Mandylla olikin hyvä kohde valmiina enkä hangoitellut vastaan. Tämä vuoden 1133 jälkeen rakennettu linna oli kyllä näköaloiltaan yksi hienoimmista, yllättävän pieni tosin.

Hurjinta koko reissulla oli kyllä tämä itse linnaan meno. Kukkulan päälle olisi päässyt normaalisti autollakin, mutta tämä hissirata-tsydeemi maksoi per naama vain 2 euroa (hintaan sisältyi molemmat matkat, ylös ja alas) joten pakkohan se oli testata. Mandy on ennenkin tällä mennyt, mutta häntä jännitti ihan yhtä paljon. Rata on toiminut jo vuosia ja kuulema pyörii suuren osan talvestakin, joten eiköhän siihen voinut luottaa. Silti, olihan se aika villiä mennä pienen joen yli ja rueta nousemaan mäkeä ylös kun tiputusta maahan penkeiltä oli kuitenkin paikoittain ihan järkyttävä määrä. Oli pakko tuosta matkasta ostaa itselle pieni vintage-juliste ja -kortti joita siellä myytiin, sopivat niin hyvin tulevan asunnon seinälle 🙂

Linnareissun jälkeen käytiin lounaalla kukkulalla sijainneessa kahvilassa, jossa Mandy tilasi perinteisen ’kahvilautasen’ sisältäen niin makeita kuin suolaisia herkkuja, itse käännyin reissun ensimmäisen ja ainoan snitchelin puoleen. Oli todella hyvää, jaksoi jatkaa matkaa shoppailemaan ja pedikyyriin 😉 Linnasta lähtiessä tuli vastaan myös kone, jossa euron hintaan sai omasta viisisenttisestään tehtyä tuollaisen Schloss Burg -kolikon. On aika söpö, kulkee mukana lompakossa!

Ja ai että tuo italialainen rafla oli upea. Nimi meni ihan ohi, mutta sijaitsee kuitenkin Düsseldorfin vanhassa kaupungissa. Aidon italiameiningin kyllä aisti, sillä henkilökunta keskusteli keskenään italiaksi (perheyritys) ja ravintolassa istuttiin aivan kylki kyljessä muiden kanssa. Tila oli pieni ja hämyinen, pääsi uusi putkikin oikein kunnon testiin valovoimansa kanssa. Jälkkäri jäi ikävä kyllä kuvaamatta, tilaamamme tiramisu oli niin mahtava ettei sitä malttanut kuvata ollenkaan.

Torstai olikin viimeinen kokonainen päivä Düsseldorfissa, perjantaina lensin takaisin Suomeen. Tuliaisiin paneudutaan ensi viikolla tarkemmin, meni hiukan överiksi Douglaksella sekä etenkin dm:ssä – kaikki oli niin halpaa! 😀 Yksi ja reissun paras tuliainen onkin esitelty, tuo viime postauksen FOSSIL -lompakko.

Tykkäättekö te vanhoissa vierailla linnoissa ja/tai linnoituksissa?