483 – Düsseldorfin ostos: FOSSIL -lompakko
Ostosten purkaminen on ehkä parasta aloittaa lempparijutusta joka reissulta tarttui matkaan – uudesta FOSSIL -lompakosta. Tuolla alempana näkyvä vanha, melkein kuusi vuotta uljaasti palvellut Calvin Klein sai nyt väistyä täysnahkaisen mustan kaunottaren tieltä. En lähtenyt reissuun oikeastaan etsimään uutta lompakkoa, mutta viimeisenä päivänä meidän käydessä vielä Düsseldorfin vanhassa kaupungissa hiukan shoppailemassa vei Mandy minut FOSSIL:n omaan liikkeeseen ja alelaarista lähti tälläinen ihanuus matkaan.

Lompakko on hiukan isompi kuin vanha Calvin, mutta sitäkin littanampi ja hiukan käytännöllisempi. Sisään mahtuu niin puhelin, tärkeät kortit, kuitit kuin harvoin mukana kulkeva käteinenkin. Sisäosa jakaantuu kolmeen isoon lokeroon, joista yhdessä pidän yleensä puhelinta, toisessa kortteja ja yhdessä kuitteja sekä käyntikortteja. Vetoketjullisessa jakajassa on parit pikkusentit jotka ei suomessa käy sekä yksi päänsärkylääke.

Takapuolella on lisäksi oma paikka kolikoille, mutta se on melko tyhjä tällä hetkellä. Kotisuomessa ei tule käytettyä kolikoita tai käteistä hirveästi, sillä kaikki tapahtuu kortilla. Mutta ompahan olemassa, kai niitä kolikoita on aina hyvä olla mukana. Lisäksi mukana tuli nahkainen hihna, joka on oiva lisä kaupungilla kiertelyyn ja lompakon turvalliseen kuletukseen. Ja vapauttaa tarvittaessa käsitilaa jos pitää jotakin kantaa. 😀 Fossil -tuotteita saa mm. Zalandolta, myöskin HobbyHallilla näytti olevan heille oma kategoria muttei yhtäkään tuotetta merkattuna. Hämmentävää. Zalandolla on kuitenkin hyvä valikoima, sieltä löytyy mm. tätä mun lompakkoa useassa värissä!
Milloin te olette viimeksi uusineet lompakkonne?
Postaus sisältää affiliate-linkin.
482 – Päivä Kölnissä, Saksassa
Noniin, aletaan purkamaan Saksan matkan satoa! Lensin Düsseldorfiin, Saksaan siis maanantaina päivälennolla viime viikolla ja jo illasta olin ystäväni Mandyn hyvissä hoivissa Neussin puolella. Tapasin myös ensimmäistä kertaa hänen aviomiehensä Dietrichin, josta olin kuullut todella paljon ja joka osoittautui aivan yhtä mukavaksi kuin oli kerrotukin. Olinkin meidän yläkerran työporukasta viimeinen joka hänet tapasi, muut ovat Saksassa Mandyn hoivissa vierrailleet useamminkin.
Tiistai kului aivan täysin shoppaillessa Düsseldorfin uudemmassa osassa enkä tuon iltapäivän aikana päässyt edes vanhaan kaupunkiin vielä. Illemmalla Mandy liittyi seuraani, kiertelimme kaupunkia hiukan ja kävimme syömässä japanilaisessa ravintolassa – mun puikoilla syöminen oli kyllä aika huvittavaa, Mandy parka joutui pidättelemään naurua 😀
Keskiviikkona Mandy tiputti minut Neussin juna-asemalle (ja jos ihmettelette miksi sanon Neuss enkä Düsseldorf se johtuu siitä, että Neussin ’kylän’ asema oli lähimpänä Mandyn asuntoa. Neuss on pieni kylä / kaupunki, joka on aivan kiinni Düsseldorfissa, hiukan kuin Vantaa on Helsingissä.) ja istutti minut junaan kohti Kölniä. Oli mahtavaa sekä ironista päästä käymään kyseisessä kaupungissa, kuvia kun on päänähtävyydestä joutunut aikoinaan katsomaan useasti. Mutta nyt päivän kuviin!

Kyseinen tuomiokirkko avautui aivan suoraan juna-aseman ovista ulos astuttaessa. Näkymä oli henkeäsalpaava eikä sen koko tai mahtavuus välity kuvista ollenkaan niin hyvin kuin mitä se livenä oli. Kirkkoon pääsi sisälle ilmaiseksi, samoiten mahdolliselle ylätasanteelle olisi päässyt jos olisi osannut sen etsiä – yritin mutta en löytänyt. Upean kirkon vieressä oleva silta (alapuolella olevassa kuvassa) on myöskin yksi maamerkeistä, siitä menevät junat Rheinin ylitse toiselle puolelle. Mainitsin näistä kuvia joskus urakalla katsoneeni – se juontaa juurensa taas työhöni, jossa minun tuli suunnitella yrityksellemme ’messujen promologo’ FESPA -messuja varten, jotka tuona vuonna järjestettiin Düsseldorfissa. Logoon päätyi kyseinen tuomiokirkko siltoineen, silllä noista Kölnin skyline on helpoin tunnistaa.



Tuomiokirkon jälkeen kuljeskelin hetken pitkin Rheiniä ja jatkoin matkaa vanhaa kaupunkia päin. Poikkesin muutamalle pienemmälle kujalle, joista löytyikin upeita kuvauskohteita. Hetken käppäiltyäni eteen osui ihana italialainen rafla, XII Apostel, johon poikkesin pikaiselle lounaalle. Rafla oli normaaleihin Saksan hintoihin nähden ihan OK, ehkä hiukan yläkanttiin, mutta syömäni pizza oli yksi parhaista maistamistani. Ruoka muutenkin koko reissulla oli aivan erinomaista ja niin erilaista kuin mitä Jyväskylän kylänpahasesta on tottunut saamaan.
Iltapäivästä pienen vanhaan kaupunkiin tutustumisen ja shoppailun jälkeen palasin takaisin Düsseldorfiin ja Mandy kokkasi aivan mahtavaa shitakisieni-risottoa. Päätin että uudessa asunnossa paremmalla hellalla tulen kokeilemaan risottoja, nykyinen asunto ei houkuttele kokkaamaan tai kokeilemaan enää yhtään. Risoton jälkeen käveltiin läheiseen jäätelöshoppiin (joka on kyseisessä paikassa ollut jo kuulema lähemmäs 60 vuotta!) ja napattiin mukaan muutamat jäätelöpallot (80 senttiä kappale!!) ja palattiin kotiin nauttimaan ihanat jäätelöannokset tuoreiden mansikoiden kanssa.
Niin onnistunut päivä! <3 Ehkä jopa paras koko reissulla. Sai heräillä rauhassa ja päästä tutustumaan niin upeisiin juttuihin että ei mitään rajaa. Juttua on tulossa vielä mm. Schlossburgin linnakäynnistä torstailta yhdistettynä muutamiin turistikuviin Düsseldorfista ja italialaiseen illalliseen. Nam.


6