Ketogeeninen ruokavalio: Hyvät ja huonot puolet
18
Viime elokuussa, kun ketogeeninen ruokavalio astui elämääni tein päätöksen, että jatkan sitä siihen asti kun se tuntuu hyvältä ajatukselta ja kroppa toimii. Mitä enemmän imin tietoa itseeni, sitä enemmänmulla on tähän ruokavalioon muodostunut viha-rakkaussuhde ja oon miettinyt, mitkä on ketogeenisen ruokavalion hyvät ja huonot puolet.
Aloitin ketogeenisen ruokavalion buustina painonpudostukselle, halusin päästä irti sokerikoukusta tapoineen päivineen sekä saada ainaisen ”pöhöttyneen olon” pois. Joulun aikaan kerroin saavuttaneeni -15kg merkkipaalun, ja vasta vähän aikaa sitten kerroin miten paino on junnannut tammikuusta asti. Viimeisen kahden viikon aikana muutoksia tehtyäni paino on tipahtanut taas parin kilon verran, joten matka alaspäin on taas alkanut.
Bleiseri – Primark
Toppi – *Lindex
Housut – *Lindex
Kengät – Timberland
Kaulakoru – Kalevala Koru Valoisa
Sormus – Pikkuputiikki Berliinissä
Laukku – Mulberry
Kello – Suunto 3 Fitness Gold (postaus tuotteesta)
Hyvät puolet
Olen aina ollut enemmän suolaisen kuin makean ystävä (ei sillä, en silti sylje makeaa pois), mutta olen ollut pahassa sokerikoukussa aikoinaan. Tuo oli yksi syy miksi ketolle lähdin, eli päästä siitä sokerikoukusta ja herkuttelutavasta pois. Tässä olen ilokseni onnistunut hyvin! En ole enää taukojenkaan aikana jäänyt sokerikoukkuun ja kun olen ketojutuilla herkutellut, ei se ole mennyt samanlaiseksi mättämiseksi kuin aikoinaan. Positiivinen muutos siis mentaliteetissä, suhtautumisessa ja hallinnassa sokeriin, sekä herkutteluun on tapahtunut!
Ketogeeninen ruokavalio on auttanut mua ymmärtämään entistä paremmin sitä, mitä mun vatsa kestää ja mitä se ei kestä. Olen laktoosi-intolerantikko, joten olen suuresti nauttinut lähes kaikenlaisen maitotuotteen vaihtamisesta soija- sekä mantelikorvikkeisiin mm. smetanaa sekä juustoja lukuunottamatta. Olen myös tajunnut että pavut, herneet ja muut vastaavat eivät sovi vatsalleni ollenkaan. Olen yllättynyt siitä, miten monipuolisesti voi ketogeenisellä ruokavaliolla syödä.
Kaikki kivistyksen tunteet, vatsan älytön turpoaminen ja ”pöhö” on hävinnyt. Olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota ravintoainerikkaaseen ruokaan, vitamiineihin ja ylipäätään makroihin. Olen nauttinut kurinalaisuudesta, sillä se sai fiiliksen paremmasta etenemisestä ja auttoi muuttamaan tapoja juuri niin kuin toivon. Olen kokeillut paljon erilaisia uusia ruokia ja avartanut makumaailmaa. Nautin myös ruoanlaitosta nykyään aivan eri tavalla kuin aiemmin – ennen se oli pakollinen paha, nyt mielenkiintoista kokeilua!
Huonot puolet
Rajoittavuus on ehdottomasti suurin tekijä, koska pysyäkseen ketoosissa (johon ketogeenisellä pyritään), ei joustoa ole juurikaan hiilarien grammamäärässä. Ketoosista pois ja takaisin pomppimisen vaikutuksista ei ole vielä mitään vedenpitävää näyttöä ja jokaisella on oma raja jolloin ketoosi katkeaa, mutta kaipaan niitä mahdollisuuksia mitä esimerkiksi vähähiilihydraattinen tuo.
Kaipaan osaa hedelmistä, etenkin appelsiinia ja mandariinia. Haluan pystyä syömään kauraa, joka sopii vatsalleni todella hyvin. Haluan pystyä ottamaan lasin puna-tai valkoviiniä hyvän ruoan kanssa kun siltä tuntuu miettimättä ketoosin katkeamista ja kaikkia toimia aikoineen, joita täytyy tehdä päästäkseen siihen tilaan takaisin. Haluan käydä ystäväni kanssa sushilla tai ostaa sitä kotiin perjantai-iltana jos siltä tuntuu. Haluan nauttia Coca Cola Zero Sitruunaa viikonloppuna jos siltä tuntuu. Haluan myös joskus päästä halvemmalla, sillä esim. konjac-juureen tehty nuudelipussi maksaa Ruohonjuuressa yli 5€. Okei, shiratakia saa mm. alan kaupoista ja kukkakaaliriisiä on helppo tehdä itse, eikä noita tule edes viikottain syötyä.
Haluan käydä ravintolassa joutumatta pyytämään suuria määriä muutoksia annokseen, samoin tilata ruokaa kotiin kiinalaisesta nuudeleine ja riiseineen päivineen aina silloin tällöin! Haluan joustoa silloin kun siltä tuntuu tuntematta pahaa mieltä siitä, että nautin pasta-annoksen, punkkua tai hiukan liikaa hedelmiä. Haluan voida syödä edes osittain samaa ruokaa kuin poikaystäväni.
Oon myös pohtinut joskus onko ketogeeninen ruokavalio syy siihen, miksi nukun välillä todella huonosti. Toki tähän voi olla monia syitä, kuten selän oireet ja sen kipuun herääminen, mutta silti. En nimittäin olisi asian kanssa yksin, sillä bloggaajakollega Jonna on kokenut samaa.
Kuvat: Minnean muruja
Joo-o, tässä sitä sitten pohditaan että mitä asian kanssa loppupeleissä tekisi. Mulla oli tähän vielä vaikka kuinka ja paljon pohdintaa lisäksi, mutta säästän ne toiseen postaukseen – meinasi pituus taas karata aivan uskomattomiin svääreihin ja aihe rönsyillä. Mutta niin, ketogeeninen ruokavalio on tavallaan aivan mahtavaa ja tavallaan alkaa tuntumaan liian rajoittavalta.
Mun mielestä kun ketogeenistä ruokavaliota ei voi tehdä ”sallivasti”, sillä tavoitteena on kuitenkin ketoosi ja hirveän moni asia heittää tuosta tilasta pois. Jokaisen kroppa tietenkin reagoi ja toimii erilailla, joten pitää pohtia mikä sitä itselle sitten toimii.
Tavoitteeni olen kuitenkin saavuttanut, eli olen saanut hyvän buustin painonpudotukseen, päässyt irti sokeri- ja herkuttelukoukusta sekä päässyt pois ainaisesta pöhöttyneestä olosta. Nyt on vain katsottava miten sitten jatkossa, mikä on itselle se oikea tapa. Tähän asiaan palaan vielä.
Mä oon ollut kahdella ketoosilla. Eka oli netistä poimittujen ohjeiden mukaan sellanen pekonia ja tomaattia -tyyppinen juttu joskus viitisen vuotta sitten ja toinen oli FitFarmin ketodieetti viime syksynä.
Jälkimmäinen (ja näistä ehdottomasti siis järkevämpi) kaatui lopulta univaikeuksiin, levottomiin jalkoihin ja hillittömään kokovartalokutinaan, jonka kanssa meinasin tulla hulluksi. Kokeilin kaikki niksit erilaisista suoloista ja vedenjuonnista aina hiilarin lisäämiseen, mutta sitten kun muutoksia tuli myös hampaisiin, niin kokonaiskuva alkoi näyttää liian synkältä saavutettuihin tuloksiin nähden. Vaikka toteutus oli ammattimainen, tää ei vaan sopinut mun kropalle. Siinä kohtaa tuntui helpommalta ja nopeammalta ratkaisulta katkaista ketoosi.
Ongelmaksi tässä muodostui se, etten saa karistettua ketogeenisen ruokavalion ajattelutapaa ja koen nyt koko ajan syöväni väärin ja liikaa ja kiellettyjä asioita ja vaikka miten TIEDÄN että nää on vaan mörköjä mun päässä, niin valitettavan sitkeitä vieraita ovat.
Läksin nyt keväällä kokeiluluontoisesti mukaan VHH-valmennukselle, mutta se on ainakin tämän valkun vetämänä vähän liian joustava ja salliva mun mustavalkoajattelulle ja vaikka hyvin tiedän kumpi tässä on se pohjimmainen ongelma, olen umpikujassa.
Tykkäsin ketoilussa eniten siitä, että ruokaa ei tarvitse tehdä ja syödä koko ajan. Mulla on nimittäin sellainen epäsuosittu mielipide, etten tykkää syömisestä. 😀 Ja vielä tekee mieli jatkaa, että ymmärrän, että jokainen terve aikuinen voi opetella uusia asioita, mutta jotenkin oon aina vaan mennyt syömisessä laiskuus edellä ja siksi mä tässä nykyisessä pöhötyksessä ja väsymyksessä kärvistelenkin.
Olisi kiva sulkea tää tarinan kaari jollain onnistumisella, mutta tässä tilanteessa mä nyt oon ja ihmisenä kesken.
Kiitos kun jaoit! Saako muuten kysyä, että miten alkoi näkyä hampaissa?
Ja sanopa, tykkäsin vähän siitä keton ”mustavalkoisuudesta” joka sopi itsellekin ja ei todellakaan tarttenu kyllä olla syömässä jatkuvasti, mikä sekin oli kivaa. Nyt kun on vaan VHH:lla huomaa, että tulee ihan erilailla nälkä.
Miten ketogeeninen dieetti voi vaikuttaa hampaisiin?
Mä en ole ikinä jaksanut kauan ketoosia.Mun mielestä siinä on suuntana vaan anorexia.Ei silti,nyt kun on erinäisistä syistä taas tullut painoa niin kyllähän sitä miettii.
Minen ole varma miten keto voi vaikuttaa hampaisiin, en ole asiaan tutustunut enkä nähnyt omissa muutoksia. Anoreksiaan viittaaminen sillä, että se olisi ketoilun syy on melko radikaalia ja melko väärä ajatusmalli ylipäätään 🙂
Olin koko alkuvuoden ketoruokavaliolla. Pääsin nopeasti ketoosiin, ja voin silloin todella hyvin, sekä fyysisesti että psyykkisesti. Kaipasin välillä herkkuja, ja onneksi sain facen ketoryhmästä hyviä ohjeita, joiden avulla sain pidettyä makeanhimon kurissa. Paino putosi noin 8kg (80-72kg) ja vyötärö kaventui reilusti. Yllätyin myös siitä, miten hyvin jaksoin harrastaa liikuntaa ketoilun ohessa. Kävin säännöllisesti juiksulenkeillä ja pyöräilemässä. Ja unen laatu oli erinomaista (päinvastoin kuin monella?). Minulla on Suunnon älykello, ja huomasin että syvän unen määrä kasvoi yli kolmeen tuntiin, jopa neljään tuntiin yössä, kun se on minulla normaalisti max kaksi tuntia. Valitettavasti ketoruokavalioni loppui korona-aikaan. Työpaikan loistava ruokala meni kiinni, ja jouduin turvautumaan epäsäännöllisiin hätäeväisiin yms. Nyt vedän herkkuja vanhaan malliin, ja fyysinen olotila on huono, samoin hiilareiden tuoma lievä pöhö vaikuttaa mielialaan. Olenkin päättänyt aloittaa ketoilun uudelleen heti vapun jälkeen…
Toivottavasti ketoilu on jatkunut nyt sitten hyvin! Olo oli kyllä suurimmaksi osaksi hyvä, olet kanssa onnekas että unesi ei kärsinyt! Toivotaan että jonkinlainen tasapaino löytyy myös korona-aikaan nyt 🙂
Jos vaikka ikuisesti olisinkin vaikka sen 5 kilon painonpudotuksen tarpeessa, niin kahden hengen taloudessa, jossa toinen ei ole sen tarpeessa ja ruuat tehdään ja syödään yhdessä tuo kuullostaa sen verran rajoittavalta, ettei motivaatio taitaisi riittää.
Se kyllä auttaa jos toinen tukee tai on avoin syömään yhteisiä ruokia 🙂 Ja ei niistä ”ikuisesta 5 kilosta” kannata välittää, elämä on mukavampaa kun ei niistä jatkuvasti murehdi!
Postauksestasi tuli fiilis että sä kaipaat elämää ilman ruokarajotteita, eli sitä kun sanotaan että paras dieetti on se mitä voit kuvitella noudattavasi loppuelämäsi, niin ehkä oot saavuttanut sen mitä haitkin ja nyt voisit olla joustavampi ja sallivampi koska se on kuitenkin ihmismielelle tärkeää että saa välillä nauttiakin. Kunhan ruokavalio muuten on pääasiassa järkevä niin ei se kaadu satunnaisiin viinilasillisiin, hedelmiin tai edes mäkkiateriaan 🙂
Tiivistit hyvin ajatukseni!
Sokerikoukku on maailman kamalin asia. Itse ollut siinä koukussa vuosikymmeniä. Ei hyvä juttu ollenkaan. Itse ketoon en osaa sanoa mitään, sillä ruokavaliot ei ole mun heiniä, muuten kuin allergioiden kautta.
https://villananna.vaikuttajamedia.fi
Oot oikeessa, ei oo mitään pahempaa kuin sokerikoukku (ruokavalio-mielessä)!
Olen joskus kauan sitten ollut ns. ”sairaala dieetillä” eli siinä syödään paljon proteiinia – lihaa, kanamunia, porkkanoita, juustoa, kinkkua, kalaa rajoitetun ajan. Tämä pyrki samaan eli ketoosiin. Muistan, että toimi äärimmäisen hyvin ja paino putosi kyllä nopeasti. Tätä ketodieetti enkä VHH en ole kokeillut. Ehkä pitäisi joskus.
Ymmärrän hyvin pohdintasi asian suhteen ja jään mielenkiinnolla odottamaan toista postaustasi asiasta. Näytät kuvissa todella hyvältä!
https://styleheaven-marjorie.blogspot.com/
Kiitos! Ja erikoinen tuo termi ”sairaaladietti”, pitääkin googlata. Postaus tulossa!
Mielenkiintoista pohdintaa. Aloitin ketoilun tasan vuosi sitten intensiivisella 6 viikon ketodietilla ja tulosta syntyi hyvin. Sitten jatkoin marraskuuhun asti kevyemmällä ketoilulla. Nyt olen tämän kevään ollut enemmän VHH-ruokavaliolla ja voin todella hyvin. Minulle sopii tämä VHH paremmin, koska olen tässä matkan varrella tullut siihen tulokseen, että suolistoni tarvitsee myös täysviljoja. En voi kaikkea kieltää elämässäni. Samoin meidän elimistö on yksilöllinen. Mikä tärkeintä painoni on pysynyt samassa siinä mihin se syksyllä putosi vaikka olenkin ottanut enemmän hiilareita mukaan ruokavalioon!
Mahtava kuulla! Ja todellakin, omakin kroppa kaipasi enemmän viljoja ja kaipasin kanssa kaikkia marjoja sekä muutamaa hedelmää. NYt oon ollut VHH pari kolme viikkoa ja olo on ollut hyvä. 🙂
Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta. Blogisi tuli vastaan kun etsin ammatillisessa mielessä kokemuksia keto- ja vhh-dieeteistä. Tuo huomion kiinnittäminen ravintorikkauteen on todella kova juttu, kun makrot on kohdallaan sen huomaa olossa välittömästi.
Kirjoittelin juuri omaan blogiin ruokaan liittyvää juttua, jossa sivusin tuota mainitsemaasi ravintorikkautta ja dieettien rajoittavuutta. Kannattaa käydä lukaisemassa, jos aihe kiinnostaa.
Kiva kuulla että pidit postauksesta!