RESEPTI: Ketogeeniset letut mantelijauhoon
*Sisältää mainoslinkkejä
Vaikka nyt kesän ajan olenkin liikoja laskematta ja välittämättä hiilareista, ketogeeniset letut ja muutkin keto- /vähähiilariset ruuat on niitä joita teen kotona edelleen.
Näistä aineksista on tullut niin rutiinia, että esimerkiksi vehnäjauhoja ei tähän taloon tule ennää ollenkaan niin kauan kuin yksin asun. Sokerikin on nykyään täysin tullut korvattua ruoanlaitossa erytritolilla.

Heräsin yhtenä iltana siihen, että teki todella paljon mieli lettuja. No yhteenkään suoraan reseptiin ei kaikkia aineksia ollut, joten aikani Googlailtua erilaisia ohjeita tekaisin niistä omanlaiseni version.
Tästä taikinasta tulee kolme tälläistä semi-isoa ja todella paksua lettua, jos teet ohuempia niin tästä riittää helposti 5-6 kappaleeseen. Pikkupannulla paistettuna tästä riittää varmasti kymmeneen kappaleeseen ihan heittämällä.
Resepti
- 3 kpl munia
- 2-3 rkl voita
- 4 rkl mantelijauhoja (kukkurallisia ruokalusikoita)
- 0,5 dl makeuttamatonta soijajogurttia, kermaa, vettä tai valitsemaasi muuta jogurttia
- 1 tl suolaa
- 2 tl erytritolia (esim. tämä *Foodinin on hyvää)


Vatkaa munat sekaisi, lisää vatkaten sulatettu voi ja mantelijauhot. Näiden jälkeen sekaan vain jogurtti/kerma/vesi sekä suola ja makeuttaja. Paista hyvässä määrässä voita ja nauti!
Itse laitoin päälle kaapista löytynyttä makeuttamatonta soijajogurttia sekä pensasmustikoita. Jos olisi ollut muitakin marjoja niin mukaan vain, esimerkiksi vadelma ja mansikka olisivat sopineet hyvin. Ja ketogeeniseen ruokavalioonhan mahtuu myös kermavaahto, joten sitä vain jogurtin sijaan jos haluaa hiukan herkumman setin vaikka viikonlopun brunssille.
Nämä ketogeeniset letut käyvät myös suolaisen kanssa syötäväksi, silloin toki kannattaa jättää makeuttaja pois taikinasta. Tuolloin laittaisin päälle ehdttomasti smetanaa, lohta ja rucolaa. Veri guud varmasti niinkin!
Miten usein te teette lettuja?
Lue myös:
Ketogeenisen ruokavalion lopettaminen – voe helvete!
Ketogeeninen ruokavalio loppui, tapahtuiko muutoksia?
Ketogeeninen ruokavalio: Hyvät ja huonot puolet
-15kg syksyn aikana = yksi merkkipaalu saavutettu (painonpudottaminen ketogeenisellä ruokavaliolla)
V niin kuin Voutilainen
En oo pitkään aikaan tuusannut blogihaasteita, mutta nyt niitä on jonossa oikein kaksin kappalein! Tähän ensimmäisene, jonka onkin veikeämpi tapaus, mut haastoi Iina Moumou -blogista vastaamaan tiettyjen kategorioiden kysymyksiin käyttäen oman sukunimen ensimmäistä kirjainta, joka minun tapauksessa on V. Ensin Noora ja sen jälkeen Iina vei tämän niin maaliin, että munkin on pakko onnistua!

VAATE. Viitta on jostain syystä ainut joka mulla tulee mieleen. En taida yhtäkään viittaa omistaa mikäli sadeviittaa ei lasketa mukaan. Olispa sukunimi M:llä tai P:llä alkava niin vastau ois ollut superherlppo!
JUOMA. Vesi. Tai Viini. Molemmat käy, mutta etenkin kesällä on tärkeetä muistaa pikkuisen viinin nautiskelun lomassa nauttia VÄLIVESI! Kroppa kyllä kertoo kun nestehukka meinaa voittaa, kuuntele sitä! Ja ylipäätään juo sitä vettä niin ei pääse nestehukka koskaan tulemaan, duh.
PAIKKA. Veden äärellä. Jostain syystä mieli aina lepää rantakalliolla ja ylipäätään kun kuulee veden liplattamisen. Jostain syystä myös Vilna pomppasi mieleen, siellä vaan ei ole koskaan tullut käytyä – halu olisi silti kova.
RUOKA. Vähätöinen. En oo koskaan ollut hirveä kokkailija saatika kiinnostunut ruoanlaitosta, joten on vaan ihanaa jos pääsee mahdollisimman terveellisesti mutta helposti. Ja parasta on jos joku muu tekee ruuan!

ELÄIN. Vuh? No ei, valas vissiin vastattava. Ne on jotenkin todella mielenkiintoinen laji, samoin delfiinit, sekä niistä tehdyt ikonit, logot ja kaikki on niin söpöä!
KUKKA. Verikurjenpolvi. Täähän olikin ihan supervaikea, sillä mulla ei ole yhtä tiettyä lempikukkaa, saatika semmoista joka alkaisi V-kirjaimella. Piti siis heittäytyä luovaksi!
TYTÖN NIMI. Veera. Se on jotenkin todella kaunis nimi V-kirjaimella alkavaksi, lyhyt ja ytimekäs. Se on lisäksi (Wikipedian mukaan) yleinen nimi Karjalassa, jonka suunnalta isän puolen suku on aikoinaan tänne keskisempään Suomeen saapunut.
POJAN NIMI. Ville. Joka on sattumoisin mun veljen nimi (kyllä, luovuus kukki vanhemmilla kun nimesi meidät muksut Hanna ja Ville :D), mutta mihinkän sitä hyvää muuttamaan. Toinen olisi Vilhelm, mutta siitä tulee mieleen vain yksi kahvilaketju.

AMMATTI. Viestintäjohtaja. Markkinointijohtaja on silti ennemmin haaveissa, mutta kuitenkin viestinnän & mainonnan parissa olisi suosikkiammatti jonain päivänä. Nykyinenkin on oikein hyvä kyllä, mutta tavoitteena pikkuisen korkeampi aste.
KUVAUS HENKILÖSTÄ. Vaatimaton. Hän on joko sellainen, joka tekee paljon muttei ole ensimmäisenä huutamassa ”antakaa mulle kunnia tästä tehdystä työstä” tai sellainen, joka ei vaadi elämältä paljon ollakseen onnellinen. Molemmat 6/5.
JOKA KODISSA. Veitsi. Ja useampi eri käyttötarkoitukseen ja hemmetti soikoon TERÄVIÄ sellaisia. Ihan pikkuisen monta kertaa on mennyt hermo etenkin porukoilla aikaisemmin salaattia tehdessä kun veitset on maaliman tylsimmät.
Haastan mukaan seuraavaksi Minnean muruja (joka ottanut tämän postauksen kuvat), Purkkisirkus ja Paletilla! Napatkaas haaste vastaan 😉


2