Jossain vaiheessa helmikuuta bongasin Monnan ja hänen miehensä Tuukan projektin, jossa alkuvuodesta lähtien he on koittaneet säästää ruokakustannuksissa mahdollisimman paljon kuitenkaan tinkimättä ruoan laadusta ja määrästä. He toteuttivat käsittääkseni oman haasteensa pääosin vaihtamalla Prisman sisällä edullisempiin merkkeihin ja pyrkimällä eroon ns. ylimääräisistä ostoksista.

Meillä tämä ”haaste” lähti siitä, kun aloin miettimään että meidän ruokakustannukset on kyllä hämmentävän korkeat kahdelle henkilölle samalla kun Pursiaiset porskuttaa n. 1100 € kuukausibudjetilla kolmeen pekkaan.  Meillä tosin tämä 800 € pitää sisällään kaikki herkut, wolttaamiset ja ulkona syömiset, heillä käsittääkseni vain ruokakauppaostokset.

Lähtötilanne: 800-1000 € kuussa kaikkeen

Me käydään yleensä kaupassa kerran viikossa sunnuntaisin ja täydennetään yleensä to-pe akselilla jos kaapista uupuu jtn aamupala-aineksia tai halutaan jotakin herkkua viikonlopulle. Ennen tilattiin myös ruokaa n. 1-3 kertaa viikossa vaihdelle Subwaysta kalliimpiin kiinalaisiin.

En voi suoranaisesti sanoa asian häirinneen aiemmin, sillä ollaan tehty diili miehen kanssa; syön itse määrällisesti vähemmän, joten voin ostaa tiettyjen main brändien tuotteita valiten täysin mieleisen ja miehen syödessä enemmän, ostaa hän täysin omiksi tuotteikseen enemmän bulkkituotteita.

Meiltä löytyy esim. kaapista eri juustot, leikkeleet ja voit, sillä syödään niin erilaista leivänpäällistä.  Mies arvostaa halpaa hintaa ja isoja pakkauskokoja erikoisuuden ja maun kustannuksella, itse maksan maukkaasta ja erikoisesta hiukan enemmän välittämättä pakkauskoosta kotimaista tukien.

Käytiin aina Prismassa ruokakaupassa, sillä etenkin Keskimaan alueella S-ryhmä on hyvin vallitseva kokonaisuus ja se oli etenkin ketogeenisen aikaan mulle luontaista, sillä sain kaiken saman katon alta erikoisuuksia myöden. Tykkään myös, että heidän bonussysteemillä tulee meidän kulutuksella aina jn. 30-50 € palautuksia per kuu eikä tarvitse juosta eri tarjousten perässä tai useassa kaupassa, kun kaiken saa yhdestä.

Nyt vaihdettiin helmikuun lopussa / maaliskuun alussa sitten LIDL meidän pääasialliseksi ruokakaupaksi. Mun ongelma LIDLin kanssa on  aiemin ollut se, että vaikka siellä jotkin tuotteet maksaakin vähemmän, on vaihtoehtoja vähemmän tai ei ollenkaan. Etenkin erikoisruokavalioihin vielä pari vuotta sitten siellä ei ollut tarjolla oikein mitään, mutta hyvien puheiden ja kehujen takia lähdin vain pienien ennakkoluulojen kanssa kokeilemaan.

Paita – Pola (Tokmanni)
Hame – Kaiko Clothing, Button Skirt kuosissa Indigo Wind
Sukkahousut – Vogue Curvy
Kengät – Pomar

miten säästettiin ruokakustannuksissa n. 200 €?

Nyt kun n. kuukausi on kulunut, voi tarkastella omaa käyttäytymistä ja miettiä kuinka ja mistä sitä säästöä oikeastaan tulikaan.

1. Minä vaihdoin kotimaisista main brändeistä kaupan omiin brändeihin

Tämä oli mulle ehkä se kaikista isoin muutos, sillä mulla on nyt muutaman vuoden ajan ollut tietyt merkit joita haluan tukea (kotimaisia) ja olen niihin voinut nyt rahatilanteen vuoksi panostaa (toisin kuin ennen). Asia ei oo koskaan ollut mulle laatukysymys, vaan kotimaisuus- ja brändikysymys; jos on voinut valitan Valion ja ulkomailta tuodun juuston välillä, olen valinnut Valion sen Suomeen tuovan työn takia.

Tähän tuli toki muutos, kun vaihdettiin LIDLiin ja siellä monet samat valmistajat tekevät tuotteet eri brändin alla, vaikka tuote on sama; esim. S-Ryhmän Kuusamon Juuston juustot on samoja kuin LIDLin Pohjolan Juustolan. Muitakin yhtäläisyyksiä on, mutta edelleen koen haastavana löytää tietyille suosikeille korvikkeita saatika tuotetta ylipäätään LIDL hyllyiltä.

2. Lopetettiin tiettyjen extra-herkkujen osto

Tapana oli, että kaupasta miehelle lähti mukaan vähintään 2-3 Lohilon vähäkalorista jäätelöä, mulle taas jotakin gluteenitonta erikoispullaa tai -keksiä sekä molempien ostoksina tosi paljon Soda Stream -tiivisteitä. Näistä ollaan nyt luovuttu lähes kokonaan ja sanoisinkin, että tämä sekä kohta 3. on suurin syy meidän säästöihin.

Soda Stream -tiivistepullo on kestänyt mulla nyt kaksi viikkoa aiemman yhden sijaan, mies on käyttänyt ostamaansa varastoa pois uuden ostamisen sijaan ja jäätelönkin herkuttelu on vähentyny.t. Itse vaihdoin päiväkahvipullan keksiin, jos sellaista syön nyt ollenkaan. Nyt jos halutaan jotakin erikoisherkkua, säästetään sen osto yleensä perjantaille viikonloppua varten.  

3. Vähennettiin ruoan tilaamista kotiin, huomattavasti

Kävin mielessäni läpi sitä, miten paljon ollaankaan tilattu ruokaa kotiin tai syöty ulkona ja sain kokonaissummaksi kaksi kertaa; alkukuusta tilattiin kiinalaista ja yhenä perjantaina pankkiasioiden hoidon jälkeen käytiin sushilounaalla. Tämä on meille aivan uskomattoman vähän!

Aiemmin tilattiin helposti 1-3 kertaa viikossa eikä se tuntunut mitenkään hullulta. Yksi ilta menneellä viikolla yritettiin tilata Subia, mutta toimitusajan venyessä ja nälän kasvaessa peruutettiin tilaus ja tehtiin pakkasesta perinteinen ranu-kanakebabpelti. Mutta ei kyllä kiinnosta ihan heti olla tuohon 1-3 kertaan palaamassa muuten kun erikoistilanteissa.

4. Aloin syömään kodin ruokavarastoja muuton tieltä

Tämäkin on vähentänyt huomattavasti meidän kustannuksia nyt tässä kuussa, sillä oon alkanut syömään mm. pakkasessa olleita ”vararuokia” pikku hiljaa pois muuton tieltä. Muutta on tulossa siis viimeistään huhtikun lopussa ja haluan kaapit mahdollisimman tyhjäksi ennen sitä.

Mun ei ole tarvinnut esimerkiksi ostaa niin paljon lihaa tai kanaa lounaille, ollaan voitu kasvikset ottaa pakkasesta illallisia varten ja oon aloittanut hurjien pähkinävarastojen tuhoamisen. Myös mies on aloittanut oman pastavarastonsa tyhjennyksen.

5. Muutettiin ylipäätään viikon illallistarjontaa

Meidän illalisetkaan ei ole olleet aina sieltä edullisimmasta päästä. Yhteen aikaan ostettiin esimerkiksi joka viikolle tortillatarpeet kahta illallista varten, joka nosti kustannuksia jo heittämällä. Tämä tuli todettua juuri toissa viikolla LIDLissä käydessä; ostettiin sekä tortillailtaa että kalakeittoa varten aineet ja ruokalasku oli heti n. 25-30 € korkeampi kuin aiemmin.

Jos siis halutaan jotakin herkkua tai helppoa sekä nopeaa, ollaan ostettu esim. kaupasta pizzat tai syöty pakkasesta jotakin sen sijaan että tilataan. Pääasiassa arkiruoat on pysyneet samana, sillä meidän perinteisin arkiruoka on kanaa ja perunaa tai silliä ja perunaa (kesäisin) sekä jotakin erikoisempaa muina päivinä (kuten tortilloja tai tilaamista), ainoana erona tosiaan tuo tilaamisen vähennys.

Kuvat: Meri / Minnean muruja

jatkossa muokataan valintoja, ei kauppaa

Fakta on siis se, että hirveästi kulujen vähentämisen osalta ei ole meillä eroa siinä missä kaupassa käydään, vaan ero tule käyttäytymisessä. Tämä yllätti mut hiukan, sillä mm. porukoideni, miehen ja parin tuttavan puheiden perusteella oletin että LIDL olisi meille paljon edullisempi kauppa jopa noiden perustuotteiden osalta.

Oon itse sitä mieltä, että tämän viikon ruokakauppareissu tehdään jo Prismaan. LIDLissä oon kokenut tavallaan jääväni jostain paitsi, vaikka siellä onkin omat erikoisuutensa joita ei mm. Prismasta saa. En esim. saa mun keltaista paprikaa LIDListä (tykkään siitä eniten) joten paprikan syönti on jäänyt kokonaan. Sama kävi kesäkurpitsan, lehtikaalin ja osan muiden kasviksien kanssa – en todellakaan maksa niistä niin paljon kuin LIDL pyytää ja osaa ei edes löydy. Tämä sitten aiheutti mulle sen, että mun parin viime viikon lounaat on olleet aivan uskomattoman huonoja tai tylsiä kasvisten osalta.

Totesin myös, että en voi ostaa sitrushedelmiä LIDListä niiden nopean pilaantumisen takia. Ostin pussin veriappelsiineja sunnuntaina ja jo torstaina se oli yhdestä kohtaa homeessa, joka viikko. Koska kyseistä hedelmää ei myydä irtona (meidän LILDissä ainakaan), niin jätin ne nyt ostamatta enkä viitsi muihinkaan sitruksiin saman syyn takia koskea. Myös gluteeniton ruokavalio on LIDLissä kehnompi, vaikkakin nykyään jo huomattavasti parempi kuin vuosia sitten. Myös kaikki Soda Streamit ja herkut on pitäneet käydä hakemassa to-pe akselilla Prismasta.

Summasummaarum: vähemmän tilaamista, enemmän ruoan tekoa kotona ja takaisin Prismaan, josta molemmat saa kaiken tarvitsemansa hyvässä suhteessa. Eikä tarvitse odottaa kaupan aukeamista klo 10 asti sunnuntaina.

Ps. Instagramin puolella @hannamariaw pääset seuraamaan tarkemmin tän hetken syöminkejä ja ruokavaliota muiden hyvinvointiasioiden kanssa.

Onko teillä tapana aika-ajoin säästää ruokakustannuksissa omaa normaalia enemmän?

Seuraa minua: Instagram / TikTok

Lue lisää:

Lue kaikki artikkelit aiheesta Raha.

Lue kaikki artikkelit aiheesta Ruokavalio.

Ketogeenisen ruokavalion lopettaminen – voe helvete!

Perustin oman yrityksen, Hannamaria Media:n, nyt alkuvuodesta 2021. Oon vuosia tehnyt töitä freelancerina käyttäen vaan Ukko.fi -laskutuspalvelua ja nyt koin, että oli semmoinen hetki elämässä että oman firman pystyynlaitto on ajankohtaista ja voin siirtyä kevytyrittäjästä yrittäjäksi. Mulla oli tähän selkeät syyt, joista toivon että tekin saatte ajateltavaa ja inspiraatiota.

Viisi vuotta kevytyrittäjänä

Taustatietona vielä se, että kirjauduin tosiaan Ukko.fi -palveluun ensimmäisen kerran vuonna 2015 jolloin aloitin laskuttamalla tekemään mm. graafista suunnittelua (eka lasku olikin pelkästään graafista tekemistä) sekä blogiyhteistöitä. Jatkoin tuota aina jouluun 2020 asti ja musta tehtiin heille jopa haastattelu, olin mukana bloggaajayhteistöistä kertovassa artikkelissa ja haastattelu toinen vielä viime keväänä Keskisuomalaiseen ja pariin muuhun verkkolehteen. 

Pidin kevytyrittäjyydessä sen helppoudesta ja nopeudesta. Löit järjestelmään verokortin, pystyit tekemään satunnaiset laskutukset ja sait nostaa palkan milloin halusit. Tosi hyvä satunnaiseen keikkatyöhön ja sai kasvattaa omaa sivubisnestä opintojen ja päivätyön ohessa helposti huolehtimatta liikoja & sen vaikuttamatta esim. opintotukiin (palkat näky normaalina ansiotulona verotuksessa).

Jos muuten haluatte liittyä, niin tämän linkin kautta liittymällä (ystävälinkki) saat 50€ ilmaisen bonuksen ensimmäisen 300€ (alv 0%) arvoisen laskutuksen jälkeen ja minä saan saman omalle tilille. Nyt viiden vuoden jälkeen kuitenkin oli aika muutoksen siirtyä kevytyrittäjästä yrittäjäksi!

Sain ensimmäisen vakioasiakkaan

Kyllä vain, mulla on yksi (ja tulevaisuudessa toivottavasti toinen) vakioasiakas, jolle saan tehdä kuukausilaskutusta ja tuottaa sisältöä. Oon tosi iloinen että kyseinen yritys bongasi mun palvelut eräästä Facebook-ryhmästä ja pääsin heidän kanssaan pilottijakson jälkeen jatkamaan yhteistyötä. Tähän asti tuo on tuntunut todella mukavalta ja toivon, että saadaan tämän toisenkin yrityksen kanssa jatkaa vielä alkuperäisen sopparin jälkeen.

Tällä hetkellä oman portfolion ja yrityksen somen osalta on hiukan ”suutarin lapsella ei ole kenkiä” -tilanne, sillä kaikki aika menee asiakkaiden duuneihin ja blogiin päivätyön sekä muun elämän lisäksi, mutta rehellisesti – ennemmin näin päin. Oman portfolion ja somen kerkeää laittaa kuntoon kun muita duuneja on vähemmän.

Halusin erottaa ansiotulot ja yritystoiminnan tulot

Koska sain ensimmäisen vakioasiakkaan, sain blogiyhteistöitä ilahduttavan määrän viime vuonna ja passiivisia mainostulojakin tuli paljon vuonna 2020 (jotka pitää ilmoittaa verotukseen), nousi kaiken yhteenlasketun ansiotulon määrä siihen pisteeseen koin, että veroprosentti huiteli aivan liian korkealla.

Koska ”toiminimellä” (eli yksityisenä elinkeinoharjoittana) toimiessa tulot menevät edelleen henkilökohtaiseen verotukseen, laitoin pystyyn suorilta käsin Oy:n. Näin pystyn käsittelemään rahaliikennettä paremmin ja maksamaan itselleni joko palkkana tai osinkoina, mikäli edes haluan maksaa enkä kerryttää yrityksen kanssaa.

Kuvat: Meri / Minnean muruja

Koin, että kulut ovat melko tasan kevytyrittäjänä ja yrittäjänä

Tein laskelmia siitä, paljonko yritystoiminnan jokakuukautiset menot ovat vs. paljonko kuluja tulee kevytyrittäjänä (korkea veroprosentti mukaanlukien). Tosiasia on, että ne muutamat kympit enemmän joita yritystoiminnan pyörittämiseen menee verrattuna siihen, kuinka paljon pienempi veroprosentti mulla voi olla ja mitä laskutuspalvelu ottaa välistä, eivät tuntuneet ollenkaan pahalta.

Perustin yritystilini Holviin, palkkasin kirjanpitäjän ja vaihdoin kuukausilisenssien maksut yrityksen piikkiin. Siinä ovat mun ainoat tämän hetken juoksevat kulut yritystoiminnan pyörittämisestä (en laske omaa työaikaa tähän yhtälöön vielä), sillä teen töitä digiyrittäjänä ja mun ei tarvitse huolehtia esim. toimitilavuokrista, materiaalikuluista tai muusta vastaavasta.

Toivon joskus kokevani täysipäiväisen yrittäjyyden, edes hetkellisesti

Tämä on mulla ollu haaveena niin pitkään kuin muistan. Haaveilen siitä vapaudesta jonka yrittäjyys tuo, jolloin voi valita itse työaikansa, ottaa vaikka parin tunnin tauon keskellä työpäivää ja jatkaa hiukan pidempään sekä tehdä töitä esimerkiksi Espanjasta kuukauden verran jos siltä tuntuu. Toki osa näistä on mahdollista nytkin ja osa taas ei, mutta silti – saisi itse valita mitä tekee.

Rehellisesti mua myös kiinnostaa mitä kaikkea yrittäjänä voi saavuttaa – näitä listailin jo hetki sitten tarkemmin. Oon kuitenkin asettanut itselleni niin kovan tulotavoitteen, että vielä on hetki matkaa siihen että voisin hypätä täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Kevytyrittäjästä yrittäjäksi siirtyminen on kuitenkin nyt niin iso steppi, että se riittää hetkeksi.

*****

Pakko kuitenkin sanoa, että tämä muutos myös jännitti mua todella paljon. Mitä jos töitä ei enää olekaan, entä jos mulla ei ole aikaa töille, entä jos joudunkin lyömään yrityksen purkkiin heti ensimmäisenä vuonna tai pian sen jälkeen ja minut leimataan (tai eniten leimaan itse itseni) epäonnistujaksi. Näistä peloista huolimatta päätös on nyt tehty ja tulevaisuus näyttää valoisalta!

Onko teillä samanlaisia syitä yrittäjyyden aloitukseen?

Seuraa minua: Instagram / Facebook

Seuraa Hannamaria Mediaa: Instagram / Facebook / LinkedIn

Tutustu Suhteellista Podcastiin – asiaa ihmissuhteista ja ilmiöistä niiden ympärillä.

Lue myös:
Muut Ura-aiheiset postaukset
Muut Raha-aiheiset postaukset
Oppari & AMK valmis – juhlattomuus, kohokohdat, mitä seuraavaksi?