Mun ongelma selkäleikkauksen jälkeen on ollut yleisesti keskikropan heikkous sekä ryhdin huonous. Huomaan tän etenkin työn parissa kun teen näyttöpäätetöitä, jolloin varsinkin istuessa ryhti ns. ”lässähtää”, eli hartiat työntyy eteen ja yläselkä on pyöreä. Seisoessa vaiva ei ole niin paha, mutta huomaan silloinkin todella helposti nojailevani pöytään ja seisoen miten sattuu. Nyt  kun ryhtiremmin on ollut kolmisen viikkoa käytössä on fiilis aivan eri.

Tutustu myös muihin Hyvinvointi -kategorian postauksiin.

Mikä on ryhtiremmi & kuinka se toimii?

Ryhtiremmin tarkoitus on muistuttaa pitämään oma ryhti oikeana samalla vahvistaen ryhdikästä asentoa ja auttaen löytämään sulle sopivan, ryhdikkään asennon. Ryhtiremmin tarkoitus ei ole pakottaa lapoja yhteen, ei olla kiristävä ja oikein käytettynä se on lähes huomaamaton. Toisin kuin usein luullaan, ryhtiremmi ei passivoi selän omia lihaksia vaan auttaa niiden aktivoinnissa.

Säätäminen oikein tapahtuu kahden tarrakiinnikkeisen soljen avulla, ensin vetäen alas, sitten eteen ja lopuksi kiinnittäen taljat ryhtiremmin etuosaan. Mulla on tästä ryhtiremmistä koko L, joka on tarkoitettu 75-110kg aikuisille (kokoja löytyy XS-XL).

Tässä on tosi hyvin säätövaraa, jonka takia sitä voi käyttää arjen askareissakin. Ja muistakaa, että tämänkin kanssa käyttö tulee aloittaa asteittain 10-20 minuutin määrästä pariin tuntiin päivässä – itse aloitin pitämällä tätä lyhyiden palaverien ajan pidentäen käyttöaikaa.

Ryhtiremmi apuna selkäleikkauksen jälkeen

Huomasin heti leikkauksen jälkeen koko fiiliksen olevan ns. ”lässähtänyt” aina keskivartalosta ryhtiin asti ja valittelinkin tästä Instagramin Stooreissa muiden fiilisten ohessa. Sain yhdeltä teistä viestiä ryhtiremmistä ja puhuin asiasta työfyssarin kanssa, joka kehotti kokeilemaan ryhtiremmiä alaselän tukityynyn lisänä jos sellaiseen on mahdollisuus.

Fyssarilta sain tosin hyvän määrän jumppia keskivartalon lihasten vahvistamiseen. Nuo jumppaohjeet koskevat kuitenkin pääasiallisesti syviä lihaksia ja ryhdin parantamiseen sekä lapojen aukaisuun sain vain venyttelyohjeita.Noiden venyttelyohjeiden lisäksi halusin testata muitakin keinoja.

Sain tämän ryhtiremmin omaan käyttöön n. kolme viikkoa sitten ja lähes päivittäisen työpöydän ääressä tapahtuneen käytön jälkeen fiilis on aika hyvä! Etenkin istumatyötä tehdessä huomaan eron tosin hyvin, jolloin mun koko selkä saattoi olla tosi kaareva ja ryhti länässä. Seistessä ongelma on ollut pöytään nojailu ja hassut asennot. Keskikropan jumppien ja tämän ryhtiremmin ansiosta ollaan edistytty jo huomattavasti! 

Oon käyttänyt työpöydän ääressä olemisen lisäksi tätä ryhtiremmiä nyt myös salilla käydessä sekä kotona keskivartalojumppia tehdessä, joiden kanssa tämä on ollut ihan lyömätön. Myös päivittäisissä askareissa, kuten ruoanlaitossa on ollut mukava huomata ero tämän kanssa tehdessä.

ryhdin korjaus jatkossa

Aion jatkaa tämän ryhtiremmin käyttöä ja tavoitteena on jossain vaiheessa päästä tilanteeseen, jossa oma ryhti on niin hyvä ettei päivittäiselle käytölle ole enää tarvetta. Tässä kohtaa kropan asentojen korjaamista ja leikkauksesta toipumista tämä on kuitenkin suuri apu!

Mun ryhtiremmi on Kipukauppa.com:sta, jonka valikoimasta löytyy erilaisia apuvälineitä arjen vaivoihin sekä valmennuksia, joiden kanssa esimerkiksi niskakipuja voi lievittää. Hintaa tällä tuotteella on n. 60€, mutta tuote on nyt tarjouksessa reilulla kolmella kympillä (ja kaupan päälle tulee treeniohjelma niska-ja hartiakivun lievitykseen). Halutessasi voit vielä tsekata mun kokemusvideon Youtubesta ja tästä alta!

Onko ryhtiremmi sulle tuttu väline?

Seuraa minua: Instagram / Facebook

Lue myös:

Selkäleikkauksesta kuntoutuminen nytkähti etiäpäin

Mummoksi 26-vuotiaana (välilevynpullistuma nuorella -edition)

-15kg syksyn aikana = yksi merkkipaalu saavutettu (painonpudottaminen ketogeenisellä ruokavaliolla)

Keskiviikkona tuli kuusi viikkoa selkäleikkauksesta. Tuo aika vain hujahti ohitse mutta olen todella iloinen, että selkäleikkauksesta kuntoutuminen on edennyt nyt sitä tahtia kuin se on. Enemmänkin olisi voinut tapahtua, mutta hoputtamalla ei tule hyvää joten koitan maltaa mieli. Mitä kaikkea sitten on tapahtunut?

Nopeana kertauksena: mulla leikattiin alaselästä kahdesta eri nikamavälistä kaksi eri pullistumaa sekä hoidettiin jo edennyttä selkäydinkanavan ahtaumaa (selkäydin tai hermo on puristuksissa aiheuttaen säteilyä). Vaiva kerkesi olla läsnä 4,5 vuotta ja alkoi jo säteilemään pitkin vasenta jalkaani sekä toki alaselässä. Elokuussa leikkauslähetteeni laitettiin työterveydestä kiireellisenä keskussairaalaan. Leikkaus oli 16.9.2020 ja olin siitä sairaslomalla neljä viikkoa.

Löydät kaikki selkänongelmiin liittyvät postaukset Selkäongelmat -tagin alta.

60% työaika marraskuun loppuun

Kävin juuri ennen kuukauden sairaslomani loppumista 12.10. Mehiläisessä työterveyslääkärillä, jonka kanssa tehtiin yhdessä arvio mun työhönpaluusta. En halunnut enää olla täysin sairaslomalla sillä kävely ja seisominen onnistui suht OK, mutta en myöskään kokenut olevani valmis täysipäiväiseen työhön. 

Näin ollen päädyimme siihen, että teen 60% työaikaa Kelan osasairauspäivärahan turvin marraskuun loppuun. Pääsen jälleen työelämään kiinni (ja hoitamaan tuotelanseerausta heti palattuani) mutta aikaa jää myös kuntoutumiselle. Olen onnekas, sillä työpaikalla ymmärrettiin tämä todella hyvin ja siellä otettiinkin asenne, että ”mieluummin kerralla kuntoon hitaammin kuin kohta uudelleen saikulle”. Ja olen samaa mieltä.

Ensimmäiset päivät saikun jälkeen töiden parissa tuntui todella raskaalta, samoin vielä iso osa ensimmäisestä täydestä viikosta (ekalla viikolla työpäiviä oli 2kpl, sen jälkeen heti täydet viisi päivää). Tällä viikolla fiilis on ollut kuitenkin jo paljon parempi ja olen pystynyt myös istumaan työpöydän ääressä pieniä hetkiä seisomisen sijaan. Vielä tarvitsen lepoa kesken päivän aina silloin tällöin, mutta se on aivan OK.

Kuntoutumiseen Tukea fysioterapiasta

Selkäleikkauksesta kuntoutuminen muuten on mennyt aivan OK. Tänä maanantaina oli ensimmäinen kerta kun vesijuostessa tai kävelylenkillä ei vasempaan jalkaan heijastellut enää puutumista tai kihelmöintiä juuri ollenkaan, mikä on aivan törkeän iso steppi! Pystyn pikku hiljaa istumaa entistä pidempiä aikoja ja puuhailemaankin enemmän. Suuria taakkoja en vielä uskalla nostaa, mutta esim. ruokakaupassa käynti kevyiden ostosten kanssa näyttää nyt onnistuvan – isompien ostosten kannon jätän kyllä silti edelleen muille.

Olen tähän asti päässyt käymään kahdesti työfysioterapeutilla, joka on antanut mulle liikkeitä keskivartalon vahvistukseen sekä venytyksiin. Soitin myös tällä viikolla vakuutusyhtiöön ja tiedustelin sitä, saanko lääkärin kirjoittaman lähetteen turvin käydä vakuutusyhtiön maksamana vielä yksityisellä fysioterapiassa ja se on onneksi mahdollista. Pääsen siis käymään vielä vesifysioterapiassa, jota mulle työfyssari suositteli!

Vielä on kuitenkin työtä siinä, että leikkauksen tieltä irralleen revitty lihas palautuu, viimeiset turvotukset laskee haavan ympäriltä sekä vasemmasta jalasta. Olen tehnyt paljon töitä sen eteen, että keskirkoppa ja vasemman jalan lihakset vahvistuvat ja tuo työ on onneksi alkanut näkymään jo omassa jaksamisessa. Siinä vaiheessa kun kantakävely onnistuu, tiedän että kuntoutumisen kanssa ollaan melko valmiita.

Tarkemmin etenemistä olen dokumentoinut Instagramini kohokohtiin, joita itse asiassa on tästä hommasta jo osa 1 ja osa 2.

Kuvat: Minnean muruja

Lääkkeetön ja kivuton elämä, jonka luulin olevan mahdotonta

Olin niin tottunut siihen, että lääkkeet oli jo osa jokapäiväistä elämää että tuntuu melko hullulta elää ilman niitä. Pystyin parin päivän jälkeen tiputtamaan Panacodin pois laskuista, 600mg Buranan kolme kertaa päivässä n. 1-2 viikkoa leikkauksen jälkeen ja hermokipulääke Neurontin alettiin tiputtamaan asteittain pois kahden viikon jälkeen. Nyt olen ollut ilman säännöllisiä lääkkeitä n. kolme viikkoa ja olo on tuon osalta mahtava.

Toki mikäli kropassa on kipuja, otan silloin tällöin vielä Buranaa aivan normaalisti. Olen kuitenkin joutunut ilahduttavan vähän noita syömään, tälläkin viikolla vain yhden pääkipuun, joka ei liity selkäleikkaukseen mitenkään. Töitä on vielä kuitenkin jäljellä ja kuten yksi työterveyslääkäri sanoi, jos ensi Juhannukseen mennessä kaikki ongelmat ja jälkityö on selätetty, ollaan hyvällä mallilla.

Silti en voisi tällä hetkellä olla onnellisempi tästä lähestulkoon kivuttomasta olotilasta. Varominen ja (ajoittain hidas) kuntoutuminen ei mua haittaa, sillä olen tekemisiäni joutunut varomaan viimeiset 4,5 vuotta selän mentyä ensimmäisen kerran joten hetki sen päälle ei tunnu enää miltään. Painokaan ei ole noussut sen kummemmin, vaan jojoilee edelleen siinä samassa pisteessä kuin ennen leikkausta.

Se täytyy kyllä sanoa, etten odottanut aivan noin suurta arpea alaselkääni. Odotin perinteistä parin kolmen sentin arpea, mutta koska noita pullistumia leikattiin kaksi ja ahtaumaa hoidettiin, tuli arven mitaksi n. 7,5 senttiä. En osaa asiaa nähdä kuitenkaan negatiivisena, mulle se heijastuu ikuisesti kivun poistaneena, positiivisena kokemuksena. 

Oletteko te olleet tyytyväisiä omiin leikkauksiin / kuntoutumisiinne?

Seuraa minua: Instagram / Facebook

Tutustu Suhteellista Podcastiin – asiaa ihmissuhteista ja ilmiöistä niiden ympärillä.

Lue myös:
Selkäleikkauksesta toipuminen on alkanut
Mummoksi 26-vuotiaana (välilevyn pullistuma nuorella -edition)
Kaikki Selkäongelmat -tagin alla olevat postaukset